Apteekkitoiminnan kehittämistyöryhmä: Apteekkien sijoittumista pitäisi ohjata ja rahoitusjärjestelmää uudistaa

Viranomaisten pitäisi ohjata nykyistä voimakkaammin apteekkien tarkoituksenmukaista sijoittumista. Se on tarpeen, jotta hyvää lääkehoitoa voi saada tasavertaisesti koko maassa. Apteekkitoiminnan rahoitusta tulisi uudistaa siten, että vähennetään apteekin tulojen riippuvuutta lääkkeen hinnasta. Samalla pitää tukea apteekkipalvelujen kehittämistä ensisijaisesti potilaan näkökulmasta.

Näin ehdottaa apteekkitoiminnan kehittämistyöryhmä, joka luovutti selvityksensä sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulalle 24. maaliskuuta. Työryhmän tehtävänä oli selvittää keinot, joilla varmistetaan maankattavat apteekkipalvelut ja yhdenvertainen laadukas lääkejakelu koko Suomessa. Työryhmän raporttiin sisältyy useita ehdotuksia lainsäädännön muuttamiseksi ja selkiyttämiseksi. Rahoitusjärjestelmän uudistaminen edellyttäisi jatkovalmistelua.

Nykyisin apteekit keskittyvät yhä enemmän kauppakeskuksiin. Työryhmän mukaan apteekkimaksua tulisi uudistaa niin, että se kannustaa enemmän sivuapteekkien ylläpitoon syrjäseuduilla. Apteekkien kannalta taas olisi tärkeintä muuttaa myyntikatteen muodostumista ohjaavan lääketaksan rakennetta siten, että reseptillä määrättyjen lääkkeiden kalleus tai halpuus ei vaikuttaisi niin määräävästi apteekkien tuloihin. Työryhmä ehdottaa, että lääketaksan ja apteekkimaksun uudistamistyötä jatketaan välittömästi, jotta muutokset voitaisiin toteuttaa seuraavan hallituskauden alkupuolella.

Ministeri Rehula kannattaa uudistusten jatkovalmistelua. "Ei voi olla niin, että kun toiminnalla on lääkejakelussa monopolioikeudet, että samalla olisi myös kaikki markkinatalouden oikeudet", ministeri painotti. "Tuleva hallitus tekee päätökset, miten uudistukset käytännössä toteutetaan."

Työryhmän mukaan jatkossa on tiivistettävä apteekkien yhteistyötä paikallisen terveydenhuollon kanssa. Farmaseuttisella asiantuntemuksella voidaan edistää monia lääkkeitä käyttävien ikäihmisten turvallista lääkehoitoa ja vähentää lääkärikäyntejä. Työryhmä korostaa, että maksuton lääkeneuvonta kuuluu lain mukaan apteekkien tehtäviin ja se on erotettava yksiselitteisesti maksullisista lisäpalveluista.

Annosjakelussa apteekki toimittaa potilaalle lääkkeet valmiiksi kerta-annoksiksi jaoteltuina. Palveluun liittyy olennaisesti potilaan kokonaislääkityksen arviointi. Työryhmä ehdottaa, että hyvän toimintatavan laajentamiseksi lääkkeiden annosjakeluyksikön voisi perustaa muukin toimija kuin apteekki. Jotta hinnoittelu olisi potilaille tasavertaista, jakelupalkkiot määriteltäisiin lääketaksassa. Nykyisin apteekit perivät potilailta vaihtelevansuuruisia palkkioita annosjakelusta, eikä palvelua saa kaikkialla. Ruotsissa ja Tanskassa palvelu on laajalti käytössä.

Ministeri Rehulan mukaan työryhmän ehdotukset ovat linjassa helmikuussa julkistetun Lääkepolitiikka 2020 -strategian ja tulevan terveydenhuoltolain kanssa.

"Tärkeintä on potilaan hyvä hoito ja terveyttä edistävä lääkehoito. Tätä voidaan parantaa lisäämällä apteekkien ja kuntien perusterveydenhuollon yhteistyötä sekä uudistamalla rahoitusjärjestelmää. Hyvän lääkehuollon pitää olla tasavertaisesti kaikkien saatavilla. Se vähentää myös terveydenhuollon kustannuksia", ministeri Rehula totesi.

Työryhmässä olivat edustettuina Fimea, STM, VM, Kela sekä apteekkialan ammattijärjestöt ja yliopistojen apteekit. Työryhmän puheenjohtajana toimi ylijohtaja Sinikka Rajaniemi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta Fimeasta.

Suomessa on nykyisin 615 yksityistä apteekkia ja 178 sivuapteekkia. Lisäksi Helsingin yliopistolla on yksi apteekki ja 16 sivuapteekkia sekä Itä-Suomen yliopistolla yksi apteekki.

Avohuollon apteekkitoiminnan kehittämistarpeet, sosiaali- ja terveysminisateriön selvityksiä 2011:6 on luettavissa 

http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1557261

Lähde: sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 24.3.2011