Ajankohtaista

Apteekeissa olevaa osaamista kannattaisi käyttää nykyistä enemmän etenkin lääkehoitojen tarkistuksissa ja syvällisemmissä arvioinneissa

05.07.2017 | Ajankohtaista

Potilas käy nyt lääkärinsä luona aiempaa harvemmin mutta apteekissa useammin. Apteekkiverkostoa kannattaa hyödyntää esimerkiksi lääkehoitojen seurannassa.

Hallitus linjasi keväällä, että apteekkitoimintaa kehitetään terveydenhuollon tavoitteiden pohjalta ja että apteekit toimivat vastaisuudessakin alan kotimaisten ammattilaisten vastuulla ja omistuksessa. Samalla päätettiin apteekkitoimintaa koskevista uudistuksista, jotka lisäävät kilpailua alalla.

Linjaukset varmistivat, että apteekkien roolia muovataan tulevaisuudessakin asiakkaiden ja yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti osana terveydenhuoltoa ja sote-uudistusta. Maissa, joissa apteekkien omistus on vapautettu, apteekit ovat siirtyneet kansallisten ja kansainvälisten ketjujen omistukseen. Tämä on aiheuttanut monenlaisia ongelmia, joita esimerkiksi ­Virossa ratkaistaan palauttamalla apteekit proviisoreiden enemmistö­omistuk­seen vuonna 2020.

Apteekkitoimintaa kehitettäessä onkin huolehdittava siitä, että yhteiskunnalla on jatkuvasti mahdollisuus valvoa järjestelmän toimintaa.

Apteekki on ylivoimaisesti käytetyin terveyspalvelu: asiakaskäyntejä on vuosittain noin 60 miljoonaa. Apteekkien koko maan kattavaa verkostoa sekä korkeasti koulutettuja farmaseutteja ja proviisoreita kannattaa hyödyntää täysimääräisesti tulevissa sote-toiminnoissa ja terveydenhuollon lähipalveluiden toteutuksessa.

Apteekit toteuttavat lääkkeiden toimittamisen ja neuvontatehtävänsä ohella monia yhteiskunnallisia tehtäviä. Järkevän lääkehoidon edistäminen on yksi niistä. Jotta tavoite toteutuisi, apteekkien farmaseutteja ja proviisoreita tarvitaan ratkaisemaan arjen lääkehoidon ongelmia yhdessä asiakkaan kanssa.

Lääkehoitojen seuranta, lääkeneuvonta ja lääkehoitoihin sitoutumisen tukeminen auttavat potilaita käyttämään lääkkeitään oikein. Näin syntyy säästöjä sekä yhteiskunnalle että potilaalle.

Apteekeissa olevaa osaamista kannattaisi käyttää nykyistä enemmän etenkin lääkehoitojen tarkistuksissa ja syvällisemmissä arvioinneissa, sillä lääkehoitojen järkeistäminen paitsi tuo säästöjä myös parantaa potilaan vointia. Usein tuloksena on kevennys sekä lääkitykseen että lääkemenoihin.

Farmaseutit ja proviisorit ovat avainasemassa lääkehoitojen seurannassa. Koska reseptit ovat nyt voimassa kaksi vuotta, potilas käy lääkärinsä luona aiempaa harvemmin. Sen sijaan apteekissa moni käy Kelan tiukentuneiden lääkekorvauskäytäntöjen vuoksi aiempaa useammin. Niinpä hoidon tavoitteiden toteutumisen seuranta olisi luontevaa toteuttaa apteekissa.

Apteekin neuvontaroolia voitaisiin käyttää nykyistäkin enemmän hyödyksi. Parin vuoden takaisen asiantuntija-arvion mukaan terveydenhuollosta säästyy jo nyt liki miljardi euroa vuodessa, kun apteekin henkilökunta neuvoo asiakkaita näiden terveysongelmissa ja vaivoja hoidetaan ilman reseptiä saatavin tuottein. Lisää säästöjä voisi syntyä, jos ihmisiä ohjattaisiin aktiivisesti saamaan itsehoitoon liittyvää neuvontaa ensin apteekista.

Apteekkeja voitaisiin hyödyntää myös kuntien vastuulle jäävässä ennaltaehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Apteekeissa on yhteis­kunnalle kalliiksi tulevien kansansairauksien ehkäisyyn liittyvää osaamista. Esimerkiksi elintapaneuvonta, tupakasta vieroitus, hoitoon sitouttaminen ja lääkehoidon onnistumisen varmistaminen sopivat hyvin apteekkien farmaseuttien ja proviisorien toteutettaviksi.

Alueilla, joilla perusterveydenhuollon palveluiden järjestäminen on tulevaisuudessa hankalaa, sairaanhoitajapalveluita tarjoava apteekin Terveyspiste voisi olla toimiva ratkaisu, jolla turvattaisiin myös apteekkipalveluiden jatkuminen alueella.

Asiakkaiden ajantasainen lääkityslista vähentäisi merkittävästi lääkitysongelmia, mutta valitettavan harvalla suomalaisella on sellainen. Nyt olisikin kansallisten talkoiden paikka: voitaisiin esimerkiksi kokeilla mallia, jossa apteekit kirjaisivat korvausta vastaan asiakkaan ajan­tasaisen lääkelistan Kansalliseen terveysarkistoon (Kanta) ja opastaisivat samalla, miten asiakas voi vastaisuudessa itse päivittää tietonsa.

Näin lisättäisiin lääkitys­turvalli­suutta, helpotettaisiin lääkäreiden työtä ja saataisiin helposti selville myös asiakkaan tarve lääkehoidon arviointiin.

Kirsi Kvarnström ja Marja Ritala

Kvarnström on Suomen Farmasialiiton puheenjohtaja ja Ritala Suomen ­Apteekkariliiton puheenjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa Vieraskynä-palstalla 5.7.2017