Johan on työmarkkinat: Avoapteekeissa ja sairaaloissa tehdään arvokasta työtä

Johan on työmarkkinat: Avoapteekeissa ja sairaaloissa tehdään arvokasta työtä

13.08.2019 | Blogi - Johan on työmarkkinat!

Viimeaikainen kirjoittelu ja keskustelu farmasia-alan palkkauksesta, farmaseuttipulasta, työn sisällöstä ja työssä kehittymisen mahdollisuuksista on ollut ilahduttavan vilkasta ja mielipiteitä on vaihdettu paljon.  Minut se on herätellyt miettimään, mitä meille farmasian ammattilaisille kuuluu. Jossain vaiheessa (some)keskustelu on alkanut saada sävyjä, joissa asetetaan vastakkain työn mielekkyys ja merkittävyys avoapteekkien ja kuntien (sairaalat ja terveyskeskukset) välillä. Tämä keskustelun suunta on mielestäni huolestuttava.  

Olen itse työskennellyt kymmenen avoapteekkivuoden jälkeen terveyskeskuksessa nyt jo kolmetoista vuotta. Lisäksi farmasia-alan yrittäjänä nelisen vuotta. Tuona aikana olen nähnyt suuren muutoksen farmaseuttien ja proviisorien työnkuvissa sairaalamaailmassa. Minulla on ollut onni työskennellä kehittämismyönteisen työnantajan alaisuudessa ja innostuneiden työkavereiden parissa. Olen nähnyt sairaala- ja terveyskeskusfarmasian kehittymisen logistiikkapainotteisesta työstä kohti kliinistä farmasiaa. Osastofarmasia on kasvanut huimaa vauhtia. Ja koska logistiikkaan ja lääkkeen valmistukseen liittyvät ratkaisut kehittyvät myös koko ajan, tarvitaan osaajia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa yhä enemmän. Pitää varmastikin paikkansa, että tämän suuntauksen seurauksena on liikettä avoapteekkien puolelta kuntiin ollut enemmän kuin toisinpäin. 

Kehitys on ollut nopeaa ja olemme pysyneet siinä pääsääntöisesti hyvin mukana. Tämä on tietysti vaatinut aktiivista osaamisen kehittämistä ja osallistumista erilaisiin koulutuksiin, sekä lyhyt- että pitkäkestoisiin. Ymmärryksemme terveydenhuollon toimintaympäristöstä ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten roolista on lisääntynyt. Ja ennen kaikkea, näemme itsemme tärkeänä osana moniammatillista tiimiä, joka yhdessä työskentelee potilaan parhaaksi, usein konkreettisesti ihan siinä potilaan vierellä. Ala kehittyy koko ajan ja olemme mukana kehittämässä sekä lääkelogistiikkaan liittyviä ratkaisuja että varmistamassa rationaalisen lääkehoidon tavoitteiden toteutumista. Muutos on nopeaa, ja meidän tulee pysyä muutoksen mukana ja mieluiten siellä eturintamassa. 

Vaikka avoapteekissa työskentelystäni on jo kauan aikaa, ja tuohon aikaan mahtuu suuria muutoksia, niin kiitos ystävieni, kuvittelisin olevani kuitenkin hieman perillä myös tämän hetken apteekkityöstä. Työstä, joka on käsitykseni mukaan yhä vaativampaa. eResepti hyvine ja huonoine puolineen, jatkuvasti lisääntyvät toimituskatkokset ja annosjakelu. Siinä vain muutama kokonaisuus, joka vaatii apteekkifarmaseutilta ja -proviisorilta laajaa osaamista ja ongelmanratkaisukykyä. Silti ymmärrän myös nuoria, vastavalmistuneita farmaseutteja, jotka etenkin työuransa alussa voivat kokea työnsä liukuhihnalta tapahtuvaksi reseptintoimitukseksi ja kassalla työskentelyksi. Toisaalta juuri tässä perustyössä hankitaan opintojen päälle tuleva osaaminen ja kokemus. Jokainen asiakaskohtaaminen opettaa ja lisää ymmärrystä siitä, kuinka tärkeä osa asiakkaan sairauden- ja terveydenhoitoa apteekki on. Mutta on varmastikin hyvä pysähtyä välillä miettimään, mitä voitaisiin tehdä, jotta nuoret saisi pysymään kiinnostuneina ja sitoutumaan alalla työskentelyyn? 

Sote-uudistusta on valmisteltu pitkään ja hartaasti. Jossain muodossa uudistus tulee, ennemmin tai myöhemmin. Sote- uudistus ja viime aikojen rajutkin uutisoinnit hoivapalvelujen ongelmista ovat luoneet tilanteen, jossa koko meidän alan tulisi olla valppaina ja valmiina tarjoamaan osaamistaan ongelmien ratkaisemiseksi. Avoapteekit tulevat toivottavasti tulevaisuudessa olemaan yhä kiinteämpi osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Onko apteekkien kehittyminen tulevaisuudessa ammatillista kehittymistä ja yhteistyötä vaikkapa hoivakotien kanssa vai halutaanko tulos tehdä ei-lääkkeellisten tuotteiden myyntiä lisäämällä?  

Etenkin sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja yrittäjinä farmaseutit ja proviisorit ovat jo mukana varmistamassa turvallista lääkehoitoa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Tätä kokemusta ja osaamista varmastikin ihan mielellään myös jaetaan.  Alamme on pieni ja kaikkia tarvitaan. Toivotaan, että hallitus ja eduskunta myös huomioi osaamisemme ja tekee ratkaisuja, joilla apteekkien osallistuminen saadaan kannattavaksi. Ilmaista työtä ei toki kukaan tee. Farmasialiiton ajama palvelusetelimalli lääkehoidon arviointikulujen kattamiseksi olisi yksi askel oikeaan suuntaan. 

Voisimme siis lopettaa turhan keskustelun siitä, missä tehdään “oikeaa” farmaseuttista työtä. Ollaan aidosti ylpeitä ammattitaidostamme ja osaamisestamme, korkeasta koulutuksen tasosta ja ennen kaikkea siitä, että päivittäisessä työssämme teemme koko ajan ratkaisuja, joilla on merkitystä asiakkaan ja potilaan elämässä.  Jatketaan kuitenkin keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa, koska siten opimme ymmärtämään ja kunnioittamaan toistemme työtä ja osaamista.

Maija Pirttijärvi
Vastaava farmaseutti Rovaniemen tk
Yrittäjä/Lääkehoidon asiantuntijapalvelut Maija Pirttijärvi
Farmasialiiton kuntaneuvottelukunnan pj
 

Liity nyt
jäseneksi!