Työsopimuslakiin muutoksia vuoden alusta

Työsopimuslakiin muutoksia vuoden alusta

16.12.2016 | Ajankohtaista

Eduskunta on hyväksynyt työsopimuslakiin merkittäviä muutoksia, joiden on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Muutokset koskevat määräaikaista työsopimusta, koeaikaa ja työnantajan takaisinottovelvollisuutta. Muutoksella pyritään madaltamaan työllistämiskynnystä ja nostamaan työllisyysastetta.

Määräaikainen työsopimus

Työsopimuslaissa ensisijaiseksi työsopimusmuodoksi on asetettu toistaiseksi voimassa oleva työsopimus eli vakituinen työsopimus. Määräaikainen työsopimus voidaan solmia työnantajan aloitteesta vain perustellusta syystä. Vuoden 2017 alusta lukien perustellun syyn vaatimus poistuu pitkäaikaistyöttömien osalta. Ensi vuoden alusta pitkäaikaistyöttömän voi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perustellun syyn vaatimusta. Pitkäaikaistyöttömänä pidetään henkilöä, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana. Pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perusteltua syytä tehtävän määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on rajoitettu yhteen vuoteen. On myös mahdollista sopia useammasta vuotta lyhyemmästä työsopimuksesta. Vuotta lyhyempiä ilman perustetta solmittavia määräaikaisia työsopimuksia voi vuoden aikana sopia enintään kolme kappaletta ja niiden yhteenlaskettu kokonaiskesto saa olla enintään yksi vuosi. Vuoden enimmäiskeston jälkeen työsuhdetta voidaan jatkaa esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella tai perustellusta syystä uudella määräaikaisella työsopimuksella. Muutoksen tavoitteena on antaa väylä vaikeasti työllistyville pitkäaikaistyöttömille takaisin työelämään.

Koeaika

Koeajan enimmäispituus on tällä hetkellä neljä kuukautta. Muutoksen myötä koeajan enimmäiskesto pitenee neljän kuukauden jaksosta kuuteen kuukauteen. Lisäksi työnantajalle mahdollistetaan oikeus pidentää koeaikaa, jos työntekijä on ollut koeajan kuluessa työkyvyttömänä tai perhevapaan vuoksi poissa työstä. Koeajan pidentämisen edellytyksenä on työkyvyttömyydestä tai perhevapaasta johtuva koeajalle kohdistuva poissaolo, joka kestää yli 30 kalenteripäivää. Työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava koeajan jatkamisesta työntekijälle ennen koeajan päättymistä. Koeajan pidentäminen poissaolotilanteessa ei siis ole automaatio, vaan edellyttää ilmoitusta. Jos työnantaja käyttää oikeutta koeajan pidentämiseen, niin työntekijälläkin on mahdollisuus purkaa työsopimus koeajan kuluessa. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla pidennyksineen enintään puolet määräaikaisen työsopimuksen kestosta sekä enintään kuusi kuukautta. Koeaikaa koskeva muutos tulee sovellettavaksi työsopimuksiin, jotka tehdään lain voimaantulon jälkeen. On huomattava, että koeaikaa koskeva työsopimuslain muutos ei tule sovellettavaksi kaikilla aloilla, sillä koeajasta on usein sovittu työehtosopimuksissa. Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksessa koeajan pituudeksi on sovittu enintään 4 kuukautta, joka on siis koeajan enimmäiskesto jatkossakin.  

Takaisinottovelvollisuus

Voimassa olevan työsopimuslain mukaan takaisinottovelvoite on voimassa yhdeksän kuukautta työntekijän työsuhteen päättymisestä, jos työntekijä on ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi. Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanomalleen työntekijälle, jos sillä on työvoiman tarve samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu on tehnyt. Lakimuutoksen myötä työnantajan takaisinottovelvollisuuden kestoaika lyhenee neljään kuukauteen nykyisestä yhdeksästä kuukaudesta. Työsuhteen kestettyä 12 vuotta takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Työntekijän ei tarvitse olla työtön ollakseen työnhakija TE-toimistossa ja takaisinottovelvollisuuden piirissä. Uutta takaisinottovelvollisuutta sovelletaan työsopimukseen, joka päättyy uuden lain voimaantulon jälkeen.

Liity nyt
jäseneksi!