Farmasialiitto kannattaa apteekkisääntelyn uudistamista, mutta vaatii palvelujen laadun varmistamista
Suomen Farmasialiitto on antanut lausunnon hallituksen esitykseen VN/14215/2025 eduskunnalle apteekkitoiminnan kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Liitto näkee esityksessä useita hyviä uudistuksia esimerkiksi farmaseuttisen osaamisen hyödyntämisessä. Toisaalta esitys sisältää myös kyseenalaisia muutoksia kuten itsehoitolääkkeiden verkkomyynnin, jota liiton mielestä ei tule sallia.
Esityksen tavoitteena on selkeyttää apteekkipalvelujen sisältöä määrittelemällä tarkemmin, mitä toimintaa apteekeissa harjoitetaan ja miten farmaseuttisen henkilöstön osaamista hyödynnetään aiempaa tehokkaammin osana lääkehoidon onnistumista ja asiakkaiden omahoidon tukemista. Esityksessä myös ehdotetaan, että itsehoitolääkkeiden vähittäismyyntiluvan haltijat voivat tarjota lääkkeitä myös verkkopalvelussa.
Farmasialiitto kannattaa apteekkisääntelyn uudistamista, jonka tavoitteena ovat laadukkaat ja yhdenvertaiset apteekkipalvelut koko Suomessa.
Apteekkitoiminnan kehittämisen kannalta esityksessä esitetyt apteekin tehtävät mahdollistavat farmaseuttisen osaamisen paremman hyödyntämisen lääkkeenkäyttäjän tukemiseen apteekeissa ja luovat samalla pohjan farmasian ammattilaisten mielekkäälle ja monipuoliselle työnkuvalle. Samalla ne tekevät näkyväksi apteekeissa tehtävää farmaseuttista asiantuntijatyötä.
Apteekkitoiminnan yhdenmukaisen laadun varmistamiseksi Farmasialiitto pitää tärkeänä, että lainsäädäntöön lisätään apteekkitoiminnassa noudatettavat yleiset periaatteet ja laadun varmistamista ohjaava sääntely. Tavoitetilassa apteekit muodostavat alueilla sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa yhteen toimivan kokonaisuuden, jolloin yhteiset laatuvaatimukset ovat välttämättömiä.
Farmaseuttisen henkilöstön roolin kasvattaminen positiivinen uudistus
Farmasialiitto kannattaa esityksen tuomaa kaivattua muutosta, jonka mukaan lääkehoidon neuvonnassa ja ohjauksessa otettaisiin jatkossa paremmin huomioon lääkkeen käyttäjän yksilölliset tarpeet ja mahdollisuuden kohdentaa farmaseuttisen osaamisen mahdollisimman vaikuttavaan toimintaan farmaseuttista harkintaa käyttämällä. Muutos tuo myös näkyväksi apteekin farmaseuttisen henkilöstön roolia lääkehoidon onnistumisessa ja lääkehoitoon sitoutumisessa osana terveydenhoitoa.
Itsehoidon neuvonnan osalta esitetty muutos tuo myös säädöstasolla näkyville farmasian ammattilaisen asiakkaan kanssa yhdessä tekemää hoidon- tai lääkehoidontarpeen arviointia, joka kytkee apteekit tiiviimmin osaksi potilaan hoitopolkua ja helpottaa ruuhkautunutta terveydenhuoltoa.
– Pidämme kuitenkin huolestuttavana, että 57 §:n 1 momentin ensimmäinen lause vähentää lääkeneuvonnan velvoittavuutta nykylainsäädäntöön nähden, mikä tuskin on muutoksen tarkoitus. Farmasian ammattilaisen tulee aina varmistaa lääkkeen oikea ja turvallinen käyttö asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja farmaseuttisen harkinnan mukaisesti, korostaa Farmasialiiton farmaseuttinen asiantuntija Crista Kirvesoja.
Itsehoitolääkkeiden myyntiä apteekkien ulkopuolella ei tule sallia
Farmasialiitto esittää, että 54 j §, joka sisältää esityksen verkkomyynnin sallimisesta itsehoitolääkkeiden vähittäismyyntiluvan haltijoille, poistetaan Apteekkien toiminnan kehittämistä koskevasta lakiesityksestä. Pykälä on täysin keinotekoinen ja kokonaisuudesta irrallinen.
Farmasialiitto ei hyväksy itsehoitolääkkeiden myyntiä apteekkien ulkopuolella. Sille ei ole näyttöön perustuvaa tarvetta ja perustuslakivaliokunnan mukaan sääntely, joka mahdollistaa itsehoitolääkkeiden luovuttamisen ilman tosiasiallista lääkeneuvontaa, on perustuslain kannalta ongelmallista (PeVL 36/2021 vp). Tuoreen väestölle suunnatun Lääkebarometri-kyselytutkimuksen mukaan suurin osa (90 %) vastaajista koki, että itsehoitolääkkeitä on helppoa hankkia tarvittaessa (Fimea 3/2026).
Farmasialiitto pitää pääsääntöisesti hyvänä annosjakelutoiminnan kehittämiseen liittyviä esityksen kohtia ja uutta 12 b §:ssä kuvattua annosjakeluyksikön toimilupaa, jonka tavoitteena on selkeyttää annosjakeluyksiköiden roolia osana lääkehuoltoa sekä varmistaa toiminnan laatu ja potilasturvallisuus. Pidämme tärkeänä, että annosjaeltujen lääkkeiden toimitus asiakkaalle säilytetään edelleen apteekeissa ja valvonnan hoitaa esityksen mukaisesti Fimea.
Laadukas ja hyvien tuotantotapojen mukainen annosjakelutoiminta edellyttää riittävästi farmaseuttista henkilöstöä. Tämä tulee näkyä myös toimiluvan haltijan vastuita koskevassa pykälässä. Farmasialiitto kannattaa 12 g §:n mukaista vaatimusta, että vastuuhenkilönä voi toimia vain laillistettu proviisori. Vastuuhenkilöltä vaadittava kokemus ja osaaminen tulee kuitenkin määritellä esitystä tarkemmin. Emme myöskään kannata kokemuksen määrittelyä aikaan perustuen vaan osaamisperusteisesti.
Osaamisen kehittämiseen panostettava apteekeissa
Osaamisen kehittäminen ei tällä hetkellä toteudu apteekeissa riittävällä tavalla työnantajien osalta, minkä vuoksi lakiin tulee Farmasialiiton mielestä kirjata työnantajalle nykyistä sitovampi velvoite farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämiseen ja mahdollistamiseen.
– Lakiesitys nostaa farmasian ammattilaisten laaja-alaisen osaamisen näkyväksi ja korostaa heidän rooliaan lääkehoidon onnistumisen tukemisessa sekä asettaa korkeita vaatimuksia farmaseuttien ja proviisorien osaamiselle. Osaamisen kehittämisen tulee olla jatkuvaa, ja jokaisen farmasian ammattilaisen tulee kehittää erityisesti kliinisen farmasian osaamistaan. Kliinisen farmasian osaamisen tulee olla keskeinen osa jokaista asiakaskohtaamista, huomauttaa Farmasialiiton koulutuspolitiikan ja urapalveluiden asiantuntija Sanna Passi.
Lakiesityksessä todetaan, että henkilöstön osaamisen tulee olla riittävää. Tämä on käsitteenä liian yleinen ja tulkinnanvarainen. Lääkelakia tulee täsmentää siten, että siitä käy ilmi, että osaamisen kehittämisen tulee perustua jatkuvan ammatillisen kehittymisen (Continuing Professional Development, CPD) periaatteeseen, jossa osaamisen ylläpito ja kehittäminen on jatkuvaa, suunnitelmallista, dokumentoitua ja systemaattisesti johdettu. Tämä CPD;n periaate on tunnistettu sekä EU-lainsäädännössä että kansallisessa lainsäädännössä, mutta tällä hetkellä tätä periaatetta ei ole kirjattu riittävän selkeästi lääkelakiin, jolloin osaamisen sääntely jää hajanaiseksi.
Koko lausunnon voi lukea verkkosivuiltamme: https://www.farmasialiitto.fi/wp-content/uploads/2026/06/20260529_Lausuntopyynto_apteekkitoiminnan-kehittamista-koskevaksi-lainsaadannoksi_SFL.pdf
Lisätietoja:
Crista Kirvesoja
farmaseuttinen asiantuntija
crista.kirvesoja@farmasialiitto.fi / 050 357 7905
Sanna Passi
koulutuspolitiikan ja urapalveluiden asiantuntija
sanna.passi@farmasialiitto.fi / 050 466 7575