Teemme vuosittain opiskelijajäsenillemme palkkakyselyn, jolla kartoitetaan palkkatasoa tutkintoon kuuluvassa harjoittelussa ja opintojen ohella työskentelyssä. Palkkakyselyiden ansiosta meillä on käytössämme ajantasainen tieto farmasian alan opiskelijoiden palkkauksesta.
Farmasia-lehdessä (3/2022) kerrottiin vuoden 2021 palkkakyselyn tuloksista.
Vuonna 2020 opiskelijoille suunnattiin peräti kaksi kyselyä, joista ensimmäisessä selvitettiin harjoitteluajan tilannetta ja toisessa opintojen ohessa tehtyjen työsuhteiden palkkausta. Harjoitteluun liittyviä vastauksia saatiin yhteensä 58, joista 34 vastasi ensimmäiseen harjoitteluun, 14 toiseen harjoitteluun ja 10 molempiin harjoitteluihin peräkkäin. Toiseen kyselyyn työskentelystä opintojen ohella vastauksia saatiin 97.
Ensimmäisestä harjoittelun keskipalkka apteekissa oli vastausten perusteella 1218,31 €. Toisen harjoittelun palkka oli keskimäärin 1300,80 €. Yleisimmät vastaukset 1- ja 2-harjoitteluissa olivat 1114 € ja 1215 €. Molemmat harjoittelut putkeen suorittaneiden keskipalkka oli 1391 €. Tässä ryhmässä oli kuitenkin eniten vaihtelua, sillä matalin palkka oli 1094 €/kk ja korkein oli 2476 €/kk.
Viime vuonna kyselyssä ensimmäisen harjoittelun palkan keskiarvo oli 1139 € ja toisen harjoittelun palkan keskiarvo oli 1099 €. 2-harjoittelun suorittaneista 86 % ilmoitti saaneensa toisesta harjoittelusta korkeampaa palkkaa kuin ensimmäisestä. Nousua selittää ainakin uusi tes, jonka myötä toisen harjoittelun nimipalkkaa nostettiin. 76 % tämän vuoden vastaajista sai palkkansa työehtosopimuksen minimin mukaan.
Vastaajat arvioivat sopivaksi harjoittelupalkaksi 1464 €, joka on suurin piirtein edellisvuotta vastaava luku (1411 €). Vastaukset vaihtelivat 1100 € ja 2000 € välillä. Useissa vastauksissa koettiin, että palkka oli työtehtäviin nähden liian matala. Perusteiksi kerrottiin tehtävien vastuullisuus ja toisen harjoittelun parempi osaamistaso sekä se, että moni koki olevansa halpaa työvoimaa harjoittelun aikana.
Vastauksissa pohdittiin myös, että ainakin harjoittelun aikana apteekkarit noudattavat vain tes:n minimipalkkaa, kun enempää ei tarvitse maksaa. 90 % harjoittelun palkkakyselyyn vastanneista koki Farmasialiiton palkkasuositusten laatimisen tärkeäksi tai melko tärkeäksi. Suositukset jakoivat kuitenkin mielipiteitä; 52 % koki suositukset sopiviksi ja 48 % liian mataliksi.
Suurin osa opintojen ohessa työskentelevistä tekee (yllätys!) tuntitöitä. Muutama vastaus saatiin myös kesätöiden pohjalta. Tyypillinen työpaikka oli apteekki, mutta myös kunta, yliopisto ja teollisuus työllistivät opiskelijoita. Henkilöstövuokrayrityksessä työskennelleiden osuus vastaajista oli 12 %. Palkkatasoon vaikutti paitsi opintojen vaihe, myös työskentelysektori. Korkeinta palkkaa maksettiin teollisuudessa työskennelleelle (3600 €).
Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden palkat olivat keskimäärin Farmasialiiton suositusten tasolla, mutta ylempien vuosikurssien opiskelijoiden palkat jäivät syystä tai toisesta suosituspalkkoja matalammiksi. 44 % vastaajista oli hyödyntänyt Farmasialiiton palkkasuosituksia tavalla tai toisella palkkaneuvotteluissa. Myös osa apteekkareista tietää palkkasuosituksista ja osaa niitä jopa tarjota opiskelijalle.
12 % vastaajista ei tehnyt kirjallista työsopimusta. Sairaala-apteekissa kaikki palkkaa saaneet tekivät työsopimuksen, mutta avoapteekissa kuudelta vastaajalta se uupui. Perusteluina mm. suullinen sopimus, aiempi työsopimus apteekissa, aiempi teknisen työntekijän työsopimus ja ”varmaan laiska apteekkari”. Huomioitavaa kuitenkin on, että harjoittelu on farmaseuttisen työehtosopimuksen alaista työtä ja sen mukaan sopimus tehdään aina kirjallisena. Rohkeasti siis vaan kyselemään apteekkarilta työsopimusta, jos kirjallinen sopimus meinaa unohtua!
Vastaajista 50 % tiesi harjoittelupaikan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun. 17 % ei selvinnyt kumpikaan ja 12 % ilmoitti, että työpaikalla ei ollut luottamusmiestä tai yhdyshenkilöä. 40 % harjoittelussa olleista oli työttömyyskassan jäseniä ja selvä enemmistö niistä Erityiskoulutettujen työttömyyskassaan. 7 % ei tiennyt, mikä on työttömyyskassa.
Keskimääräinen kuukausipalkka oli 1 137 euroa. Toista harjoittelua suorittaneista vastaajista vain 5 kertoi saaneensa toisessa harjoittelussa parempaa palkkaa kuin ensimmäisessä harjoittelussa. Tämä nousu johtui lähes kaikilla indeksikorotuksesta. Hieman yllättäen ensimmäisessä harjoittelussa olleiden keskipalkka (1 139 €) oli hieman korkeampi kuin toisessa harjoittelussa olleiden keskipalkka (1 099 €). Kuuden kuukauden harjoittelun suorittaneiden keskipalkka oli 1 184 euroa. Palkkamediaani harjoittelussa oli Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksen mukainen oppilaan palkka eli 1 094 euroa. Vastaajista 74 prosenttia ilmoitti saaneensa tätä palkkaa.
Vastaajat arvioivat sopivaksi harjoittelupalkaksi 1 411 euroa. Korkeampaa palkkaa perusteltiin paitsi sillä, että opiskelijat kokivat korvaavansa apteekissa muuta henkilökuntaa, myös sillä, että harjoittelun aikana kustannukset nousevat, jos harjoittelun vuoksi pitää uudelta paikkakunnalta etsiä väliaikainen asunto. Useissa sanallisissa vastauksissa otettiin kantaa myös siihen, että toisen harjoittelun palkan tulisi olla ensimmäistä suurempi.
Farmaseuttisen henkilöstön mukainen työehtosopimus velvoittaa apteekkaria tekemään kirjallisen työesopimuksen, ja näin onkin toimittu kaikkien avoapteekissa harjoittelua tehneiden kohdalla. Sairaala-apteekissa harjoittelua suorittaneista vastaajista yhden kanssa ei ollut tehty kirjallista sopimusta.
Vastaajista vain 36 prosenttia ilmoitti kuuluvansa työttömyyskassaan. 5 prosenttia vastaajista kertoi, ettei tiedä, mikä työttömyyskassa on.
Työttömyyskassaan kuuluvalle henkilölle maksetaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jonka määrä perustuu työttömyyttä edeltäneeseen palkkatasoon. Se on siten korkeampi kuin pelkkä peruspäiväraha. Farmasialiitto suosittelee työttömyyskassan jäsenyyttä jo opiskeluaikana, sillä tutkintoon kuuluva harjoittelu ja kesätyöt kerryttävät ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan edellyttämää työssäoloehtoa.
Kyselyssä kysyttiin myös, oliko apteekissa luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua ja selvisikö harjoittelun aikana, keitä he olivat.
24 prosentille vastaajista ei selvinnyt koko harjoittelun aikana, oliko työpaikalla luottamusmiestä ja/tai työsuojeluvaltuutettua.Luottamusmiehen tiesi 64 prosenttia vastaajista.
Palkkakyselyyn vastasi 80 opiskelijaa. Kyselyyn vastanneista 43 vastasi ensimmäisen harjoittelun ja 24 toisen harjoittelun perusteella. 13 vastaajaa oli suorittanut yhtäjaksoisen 6 kuukauden harjoittelun. 91 prosenttia vastaajista suoritti harjoittelun avoapteekissa. Vuoden 2019 palkkakysely keskittyi vain harjoittelua tekevien palkkoihin. Vuonna 2020 palkkakyselyt tehdään sekä harjoittelun että opiskelun ohessa tehtävän työn perusteella.
81 prosenttia vastaajista piti Farmasialiiton laatimia palkkasuosituksia tärkeinä tai melko tärkeinä. Palkkasuositusten taso jakaantui vastaajien kesken. 50 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että suositukset ovat sopivalla tasolla, mutta 49 prosenttia nostaisi suosituksia nykyisestä.
Vastaajia harjoittelun palkkakyselyyn oli hieman yli 110. Kyselyyn vastanneista noin puolet vastasivat ensimmäisen harjoittelun ja noin puolet toisen harjoittelun perusteella. Yli 90 % vastanneista suoritti harjoittelun apteekissa.
Keskimääräinen kuukausipalkka oli 1160 €, joka on samaa tasoa kuin kolmena edellisenä vuonna. Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksen mukainen palkka oli viime lukuvuonna 1068 € kuukaudessa, tätä palkkaa maksettiin yli 70 %:lle harjoittelun suorittaneista. Noin 20 %:lla palkka oli joko erikseen sovittu työnantajan kanssa tai opiskelijoiden palkkasuosituksen mukainen. Palkka maksetaan aivan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kuukausipalkkana.
Toisessa harjoittelussa olleista noin 15 % on saanut korkeampaa palkkaa kuin ollessaan ensimmäisessä harjoittelussa. Luku on jonkin verran matalampi kuin aiempina vuosina. Syynä korkeampaan palkkaan on useimmiten työkokemus alalta ja apteekista. Myös muutamilla apteekkareilla näyttää olevan periaatteena maksaa toisesta harjoittelusta korkeampaa palkkaan kuin farmaseuttisen työehtosopimuksen minimipalkka oppilaalle. Opiskelijoita pyydetään myös arvioimaan, mikä heidän mielestään olisi sopiva palkka harjoittelusta. Vuosien ajan vastauksen taso on ollut noin 1300 €. Näin tänäkin vuonna, keskiarvo oli 1344 €. Palkkatasoa perusteellaan mm. mahdollisesti nousevilla kustannuksilla pelkään opiskeluun nähden (esimerkiksi mahdollinen toinen asunto).
Kirjallinen työsopimus löytyy harjoittelun ajalta lähes kaikilta oppilaista. Huomioitavaa on, että apteekissa tehtävään harjoitteluun farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimus velvoittaa apteekkaria tekemään kirjallisen työsopimuksen. Jos jostain syystä kirjallista sopimusta työnantaja ei tarjoa, voit kääntyä liiton jäsenenä luottamusmiehen puoleen, jos apteekissasi on sellainen.
Moni kokee, että toisessa harjoittelussa taitotaso on jo niin korkealla, että oppilaalle voisi maksaa ensimmäistä harjoittelua korkeampaa palkkaa, varsinkin harjoittelun loppupuolella. Osan mielestä taas työehtosopimuksen mukainen palkka on perusteltu, varsinkin ensimmäisessä harjoittelussa, sillä oppilas tarvitsee ohjausta ja tukea. Myös aiempi työkokemus alalta (varsinkin teknisenä) tulisi opiskelijoiden mielestä ottaa harjoittelun palkkauksessa paremmin huomioon.
Avoimessa palautteessa saimme muutaman kommentin koskien harjoittelun laatua ja opiskelijoiden työtehtäviä. Yliopistot keräävät palautetta harjoittelusta ja jos koet, että harjoittelu ei edistä oppimistasi tai ole muutoin laadukasta, rohkaisemme kertomaan siitä yliopiston harjoittelusta vastaavalle henkilölle.
Harjoittelusta saatiin keskimäärin palkkaa 1 150 € kuukaudessa. Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksen mukainen palkka on tällä hetkellä 1 068 € kuukaudessa, ja tätä palkkaa maksetaan noin 70 prosentille harjoittelun suorittavista. Toisessa harjoittelussa olleista noin joka neljäs on saanut korkeampaa palkkaa kuin ollessaan ensimmäisessä harjoittelussa. Tässä ei ole juurikaan eroa edelliseen vuoreen verrattuna.
Kysyttäessä, mikä olisi sopiva palkka harjoittelusta, keskiarvoksi muodostuu 1 380 € kuukaudessa. Tätä perusteellaan mm. yleisellä kustannustasolla ja mahdollisesti nousevilla kustannuksilla pelkkään opiskeluun nähden (esimerkiksi mahdollinen toinen asunto ja ruokailu kalliimpaa kuin yliopistolla).
Moni kokee, että varsinkin toisessa harjoittelussa taitotaso on jo niin korkealla, että opiskelijalle voisi maksaa jo lähes samaa palkkaa kuin vastavalmistuneelle farmaseutille.
Osan mielestä taas työehtosopimuksen mukainen palkka on perusteltu, varsinkin ensimmäisessä harjoittelussa, sillä opiskelija tarvitsee ohjausta ja tukea.
Huomionarvoista on, että harjoittelun palkka kannattaa yrittää neuvotella kuukausiperusteiseksi tuntipalkan sijaan. Olemme laskeneet, että tämä on edullisempi tapa opiskelijalle mm. rahana maksettavien lomien osalta. Tämän vuoden kyselyn perusteella kaikki ovat saaneet palkkansa kuukausiperusteisena.
Opintojen ohella työskennellään kohtalaisen paljon, mutta hyvin vaihtelevilla tuntimäärillä. Noin puolet vastaajista on työskennellyt vähintään 18 tuntia viikossa jossain vaiheessa vuoden 2016 aikana. Vastaajista kaksi kolmannesta työskenteli tuntipalkalla ja kolmannes kuukausipalkalla. Opintojen ohella työskentelyn mediaanikuukausipalkka on 1 800 € ja keskiarvokuukausipalkka 1 934 €. Tuntipalkasta vastaavat luvut ovat 15,50 € ja 14,88 €.