Johan on työmarkkinat: Ajatuksia kilpailukieltosopimuksesta – Mitä kilpailukieltosopimus tarkoittaa?
Usein sopimuksia tehdessä neuvotaan, että älä allekirjoita mitään, mitä et ymmärrä. Tämä neuvo koskee tasapuolisesti molempia sopimusosapuolia niin työnantajaa kuin työntekijää.
Kilpailukieltosopimusta laadittaessa on selvitettävä, mihin sopimuksen tekijät ovat oikeasti sopimuksella sitoutumassa.
Kilpailukieltosopimuksesta säädetään työsopimuslaissa. Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimus tarkoittaa sopimusta, joka voidaan tehdä työsuhteen alkaessa tai sen aikana työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä.
Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen uuden työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa. Samoin voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa. Kilpailukieltosopimus voi olla voimassa enintään kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä lukien tai enintään vuoden, jos siitä maksetaan työntekijälle korvaus.
Kilpailukieltosopimusta laadittaessa on hyvä pysähtyä miettimään, mitä tarkoittaa työsopimuslaissa mainittu ”erityisen painava syy”. Peruste on tärkeä, sillä rajoitetaanhan sopimuksella työntekijän toimeentulomahdollisuuksia työsuhteen päättymisen jälkeen.
Perustuslaissa säädetään, että jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Perustuslaissa säädetään myös, että julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Työelämässä olisi ennemmin vaalittava edellä mainittujen oikeuksien toteutumista kuin rajoitettava työntekijöiden toimeentulon mahdollisuuksia. Kilpailukieltosopimuksia laaditaan liian usein vain tavan vuoksi.
Kilpailukieltosopimusta tulisi käyttää vain sellaisissa tilanteissa, joissa se on todella tarpeellista työnantajan toiminnan laadun, liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisen tai työnantajan työntekijälle järjestämän erityiskoulutuksen samoin kuin työntekijän aseman ja tehtävien vuoksi.
Kilpailukieltosopimuksen tarkoituksena on suojata työnantajaa nimenomaan siltä, ettei työntekijä käytä työsuhteen päättymistä seuraavan määräajan kuluessa tietoonsa saamia liike- ja ammattisalaisuuksia työnantajan etujen vastaisesti uudessa työsuhteessa tai yrittäjänä. Kilpailukieltosopimuksen laadinnan lähtökohtana ei voi olla kilpailun yleinen rajoittaminen ja työntekijöiden osaamisen ja ammattitaidon käytön rajaaminen.
Kilpailukieltosopimusta laadittaessa on syytä ottaa huomioon eri osapuolten toisistaan poikkeavat edut tasapuolisesti. Kilpailukieltosopimuksia koskevan sääntelyn kehittämisehdotuksina on mainittu, että niiden tarpeellisuutta, suojattavia tietoja sekä sopimusten laajuutta arvioitaisiin käytännön tapauksissa nykyistä tarkemmin. Lainsäädäntö voisi sisältää myös palkkaa vastaavan korvauksen maksamisen sopimuskaudelta, kuten kansainvälisesti jo useissa maissa tehdään.
Kilpailukielto rajoittaa luonnollisesti työpaikan vaihtamista. Toisaalta fiksun työnantajan rekrytointivaltti voi olla se, ettei työntekijöiltä vaadita kilpailukieltosopimuksen tekemistä. Työpaikan valintatilanteessa työntekijä voi ensisijaisesti valita työantajan, joka ei vaadi työsuhteen jälkeisiä sitoumuksia.
Harva haluaa rajata tulevaisuuden mahdollisuuksia urakehitykseltä, yrittäjyydeltä taikka paremmilta toimeentulomahdollisuuksilta.
Kesän kynnyksellä työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi Jukka Ahtelan selvityksen kilpailukielto- ja salassapitosopimusten ongelmista. Akava Works -artikkelissa käsitellään myös kilpailukieltosopimuksia.
Jos olet kiinnostunut kilpailukieltosopimuksista, niin suosittelen tutustumista alla mainittuihin asiakirjoihin:
Ahtelan selvitys
Akava Works -artikkeli
Annukka Lankila
työmarkkinajohtaja