Koiramaisuuksia kannustavasta palkkauksesta ja palkitsemisen merkityksestä

Onko sinulla koira? Itselläni on kotona Voro-niminen nelijalkainen. Voro on järjestyksessään toinen koira, joka minulla on ollut. Koirilta oppii aina, mutta erityisesti Voro on opettanut minulle paljon palkitsemisen merkityksestä – mahdollisesti rescue-taustansa takia. Toki huomaan Voron tekevän monia asioita vain miellyttääkseen omistajaansa tai saadakseen tämän hyväksynnän. Pelokkaan koiran kouluttaminen on kuitenkin vaatinut myös kekseliästä palkitsemista. Tämä ryökäle kun ei peloissaan edes vilkaise snacksin perään. Motivoinnissa on pitänyt käyttää aiempaa koiraa enemmän kekseliäisyyttä, jotta löytää palkintoja, joiden vuoksi koira on valmis menemään mukavuusalueensa ulkopuolelle.

Miten koirat sitten liittyvät kannustavaan palkkaukseen tai palkitsemiseen? Ihminen ei toki ole koira, muttei lopulta aina käyttäytymismalleiltaan niin kovin erilainenkaan. Siinä missä koiran kohdalla palkitsemisesta todennäköisesti helpoiten tulevat mieleen herkut, ihmisten kohdalla erityisesti työympäristössä vastaavasti raha. Toisaalta työntekijällä on niin halu onnistua työssään kuin myös tarve sille, että onnistuminen huomataan. Tästä syystä esimiehen palaute hyvin tehdystä työstä on monelle voimakas motivaatiotekijä. Toisinaan merkityksellisintä ei ole edes se, mitä tehdään, vaan se, mitä jää tekemättä. Mikäli työntekijää ei palkita hyvistä työsuorituksista, hänen motivaationsa työhön todennäköisesti laskee. Palautteen kohdalla on toki aina syytä muistaa eläinteemaan sopiva vanha sanonta: ”Ei kissa kiitoksella elä.” Hyvien työsuoritusten tulee siis näkyä myös palkassa.

Itselläni on aina ollut kerrallaan vain yksi koira. Näin ollen tasapuolista palkitsemista ei ole tarvinnut sen suuremmin miettiä. Työyhteisössä kuitenkin harvemmin on vain yksi työntekijä, jolloin keskeistä on myös, että palkitseminen ja palkkaus nähdään oikeudenmukaisena ja selkeänä kokonaisuutena suhteessa omaan ja muiden työpanokseen. Tästä syystä olisi tärkeää, että henkilöstö otettaisiin mukaan määrittämään palkankorotusperusteita. Tällöin henkilöstö voi vaikuttaa muun muassa siihen, huomioidaanko palkkakehityksessä esimerkiksi taloudellinen tulos, koulutuksen myötä lisääntynyt asiantuntemus, erityisvastuut, palvelusvuodet vai kenties asiakaspalaute. Harvoin on määritettävissä ainoastaan yhtä palkkaan vaikuttavaa seikkaa, vaan kyse on kokonaisuudesta. Pääasia on, että palkankorotuksen perusteet ovat kaikkien hyväksymät ja kaikkien tiedossa. Tällöin palkkaus yleensä nähdään oikeudenmukaisempana. 

Syytä on myös huomioida palkitsemisen tapa ja se, että niin koirat kuin me ihmisetkin eroamme toisistamme siinä, mikä meitä motivoi. Tärkeintä onkin löytää palkitsemistapa, joka on mahdollisimman mieluisa. Samat lainalaisuudet pätevät niin koirilla kuin ihmisillä: mikäli palkintona yrittää käyttää jotain, mistä palkinnon saaja ei pidä, kyseessä ei ole palkinto. Tästä hyvänä esimerkkinä Voron kohdalla lienevät ne lukuisat kadulle pudonneet tai syljetyt herkut, ennen kuin allekirjoittanut tajusi, että rapsutukset, kehut ja leikkituokiot ovat tuolle karvaturrille herkkuja merkityksellisempiä. Syytä on myös muistaa, että mitä vaikeammasta asiasta ja paremmasta suorituksesta on kyse, sitä parempi palkinto kannattaa valita, jotta palkinnon saaja kokee suorituksensa kannattaneen.

Farmasialiitto ja Apta kartoittavat parhaillaan apteekkarien sekä farmaseuttien ja proviisorien näkemyksiä apteekkien farmaseuttisen henkilöstön nykyisestä palkkausjärjestelmästä ja palkkausjärjestelmän kehittämistarpeista. Työryhmä pyrkii kehittämään palkkausjärjestelmää kannustavaksi niin työntekijän kuin työnantajankin näkökulmasta. Tarkastathan, kuulutko sinä otokseen Farmasialiiton jäsenistöä, jolle kysely on lähetetty sähköpostiin. Mikäli näin on, annathan arvokkaan mielipiteesi palkkausjärjestelmän kehittämiseen. Vastausaikaa on vielä tammikuun loppuun asti. 

Todettakoon lopuksi, että Voro saa toisinaan palkinnon ihan vain, koska minun on sellainen mahdollista antaa ja pääosin nelijalkaiseni käyttäytyy hyvin ja reippaasti. Tätä ajattelutapaa soisi näkevän työpaikoillakin: palkitaan pätevä ja ahkera työntekijä, joka vähintäänkin pääosan ajasta pyrkii parhaaseen mahdolliseen työsuoritukseen. Näin tekemällä osoitetaan, että hänen työnsä on huomattu ja sitä arvostetaan. Arvostus lisää motivaatiota ja motivaatio tuottavuutta – lopulta kaikki voittavat. 

Marketta Hakkarainen
työvoimapoliittinen asiantuntija
Suomen Farmasialiitto

Katso kaikki ajankohtaiset