Proviisori NYT: Kesälukemisia

Olen jossakin yhteydessä todennut, että olen onnistunut kasaamaan yöpöydälleni pinon kirjallisuutta odottamaan sopivaa lukuhetkeä. Olin jo ehtinyt aloittaa tuota purku-urakkaa, kunnes lisälukemista alkoi ilmestyä. Ensin tuli Fimean selvitys itsehoitolääkkeiden myyntikanavasta, seuraavalla viikolla professori Heikki Ruskoahon loppuraportti lääkekorvausjärjestelmän uudistamisesta, Fimean ja Itä-Suomen yliopiston kirjallisuuskatsaus itsehoitolääkkeiden jakelukanavista Euroopassa ja lopuksi Päivittäistavarakauppa ry:n rahoittama loppuraportti lääkejakeluselvityksestä. Tämä kaikki viikon sisään. Ei auttanut kuin keskeyttää purku-urakka ja siirtyä selvitysten pariin.

Ehkä eniten otsikoita sai aikaan Päivittäistavarakauppa ry:n loppuraportti lääkejakelusta. Kyseisessä loppuraportissa nostettiin esiin muun muassa farmaseuttinen osaaminen ja lääkeneuvonta, joiden katsottiin voivan merkittävästi parantaa hoitomyöntyvyyttä ja hoitoon sitoutumista sekä lisäävän lääkitysturvallisuutta ja tätä kautta parantaa kustannusten hallintaa. Itse voin hyvinkin allekirjoittaa nämä näkökulmat. Hyvällä lääkeneuvonnalla ja farmaseuttisella osaamisella esimerkiksi lääkehoitojen arvioinneilla voidaan parantaa hoitoon sitoutumista, karsia turhia lääkityksiä sekä säästää yhteiskunnan kustannuksia – unohtamatta lääkitysturvallisuuden paranemista. 

Selvitystyöryhmä totesi myös, että apteekkien ulkopuolellakin itsehoitolääkkeitä voitaisiin rajoitetusti toimittaa lääkkeen käyttäjille sillä edellytyksellä, että farmaseuttista lääkeneuvontaa olisi saatavilla ainakin sen tasoisena kuin nykyisessä verkkoapteekkitoiminnassa tai apteekkien ulkopuolella, eli kun lääkitysturvallisuus otetaan huomioon. Helsingin Sanomien mukaan työryhmän mielestä olisi siis syytä arvioida, voiko ilman reseptiä saatavia itsehoitolääkkeitä myydä muualla kuin apteekissa. Mielestäni tässä mennään jo hiukan harhateille. Asiaa pitäisi lähteä purkamaan ennemmin ajatuksella, että osaammeko käyttää lääkkeitä oikein. 

Lääke, edes ilman reseptiä myytävä itsehoitolääke, ei ole sama kuin paprika. Näin myös Päivittäistavarakaupan teettämässä selvityksessä todetaan, tosin paprikavertaus on omani. Myös Fimea on käsitellyt asiaa julkaisemissaan selvityksessä ja kirjallisuuskatsauksessa. Fimean selvityksen mukaan on yleisessä tiedossa, että lääkkeiden jakelukanavan laajentaminen johtaa lääkkeiden myynnin kasvuun. Tietoa siitä, kuinka suuri osuus kasvaneesta lääkekulutuksesta voidaan katsoa rationaaliseksi lääkehoidoksi, ei ole olemassa. Lääkkeiden tarpeettoman käytön lisääminen taas ei ole kannatettavaa kansanterveyden näkökulmasta. 

Itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajentaminen saattaisi johtaa myös siihen, että niiden teho lääkkeitä käyttävien keskuudessa hämärtyy ja näitä lääkkeitä ryhdytään pitämään harmittomampana, toteaa Fimea. Ruotsissa tehdyn kyselytutkimuksen perusteella puolet vastanneista pitää itsehoitolääkkeitä vaarattomina, jos niitä käyttää ohjeen mukaan ja 10 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että itsehoitolääkkeet ovat vaarattomia käyttötavasta riippumatta. Fimean ja Itä-Suomen yliopiston tekemän kirjallisuuskatsauksen mukaan jakelukanavien laajentamisella näyttää olevan ajallinen yhteys itsehoitolääkkeistä aiheutuvien myrkytysten ja kuolemien lisääntymiseen. 

Lääkitysturvallisuuden edistäminen on kaikkein tärkein asia, ja vaikka emme välttämättä osaa sitä nimetäkään, niin kyllä se on meidän alan koulutuksen ydintä. Tärkeintä on, että potilas saa oikean hoidon tai lääkkeen ja ennen kaikkea hän osaa käyttää sitä oikein ja turvallisesti. On meidän jokapäiväinen tehtävämme tarjota potilaille mahdollisimman laadukasta lääkeneuvontaa, ei vain siksi, että se on lakiin kirjattu vaan siksi, että se on meidän ydinosaamistamme ja tällä tavoin voimme osana terveydenhuoltoa tukea potilaan hoidon onnistumista.

Antti Kataja
proviisori
Farmasialiiton hallituksen puheenjohtaja

Katso kaikki ajankohtaiset