Erimielisyystilanteet työpaikalla

Useimmiten työpaikoilla noudatetaan lakia, työehtosopimusta, työsopimusta ja muitakin yhdessä sovittuja sääntöjä. Aina konflikteilta ei kuitenkaan voida välttyä. Silloin on tärkeää tietää, millaista apua ja tukea on tarjolla ja miten sitä on mahdollista saada.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus, jos työpaikalla tulee tilanne, johon ei heti löydy vastausta. Työnantajan tulkinta ei kuitenkaan aina ole välttämättä oikea, joten työntekijöillä täytyy olla mahdollisuus perustellusti kiistää työnantajan näkemys ja tarvittaessa riitauttaa se tuomioistuimessa.

Erimielisyystilanteiden kirjo on hyvin laaja. Ne voidaan jakaa karkeasti kahtia siten, että ensimmäisen ryhmän muodostavat työsuhteen aikana esiin nousevat erimielisyydet ja toisen ryhmän ne tilanteet, joissa työsuhde päättyy ja erimielisyys koskee sitä, oliko työsuhteen päättyminen perusteltua vai ei.

Työsuhde voi päättyä joko taloudellis-tuotannollisin perustein tai henkilökohtaisin perustein. Taloudellis-tuotannollisissa perusteissa on kyse siitä, että työpaikan talous on merkittävästi heikentynyt tai siitä, että työpaikan toiminta järjestetään eri tavalla kuin ennen ja työvoiman tarve pienenee. Näissä tilanteissa on syytä pyytää työnantajalta talousluvut ja tarkat perustelut muutoksille.

Henkilökohtaiset työsuhteen päättämisperusteet liittyvät tietyn työntekijän toimintaan työpaikalla. Työntekijän on suoriuduttava työtehtävistään kohtuullisesti ja käyttäydyttävä hyvin. Mikäli näin ei tapahdu, ei työntekijää kuitenkaan pääsääntöisesti voida heti irtisanoa. Ensin on annettava varoitus ja vasta, jos työntekijä ei varoituksen jälkeenkään korjaa toimintaansa, on irtisanominen mahdollista.

Erimielisyys voi toisaalta olla työntekijöiden välinen, eikä aina työntekijän ja työnantajan välinen. Tyypillisiä esimerkkejä ovat häirintään ja epäasialliseen kohteluun (ns. työpaikkakiusaamiseen) liittyvät tilanteet. Työntekijän on syytä kertoa erimielisyydestä mahdollisimman nopeasti esihenkilölleen. Esihenkilön tulee pyrkiä ratkaisemaan konflikti tai ainakin rauhoittamaan tilanne siten, että normaali työnteko voi jatkua. Rauhallinen työilmapiiri on osa työturvallisuutta, ja työturvallisuudesta vastuu on työnantajalla. Tästä huolimatta myös työnantaja voi syyllistyä häiritsevään ja epäasialliseen kohteluun työpaikalla ja myös tähän tulee puuttua.

Farmasialiitto ja Apteekkien työnantajaliitto (Apta) ovat sopineet pelisäännöistä koskien apteekkien erimielisyystilanteita. Myös kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) sisältää määräyksiä, jotka koskevat paikallis- ja keskustason neuvottelujen käymistä ja niiden pelisääntöjä. Muilla farmasian alan työpaikoilla ei välttämättä noudateta mitään erityistä työehtosopimusta tai noudatettavassa työehtosopimuksessa ei ole yhtä selkeitä määräyksiä erimielisyystilanteiden hoitamisesta.

Työpaikalla voi kuitenkin olla ohjeistus konfliktitilanteissa toimimiseen, ja erimielisyystilanteiden hoitamista saatetaan kuvata myös työsopimuksessa. Myös työterveyshuollon asiantuntemusta voi olla hyvä käyttää apuna. Työpaikasta riippumatta lähtökohtana on, että työnantaja ja työntekijä pyrkivät ratkaisemaan erimielisyydet neuvottelemalla keskenään.

Jos työpaikalla on luottamushenkilö kannattaa työntekijän ensimmäisenä puhua erimielisyydestä hänelle. Luottamushenkilöillä on hyvä osaaminen työsuhdeasioissa, ja he myös auttavat tarvittaessa neuvotteluissa. Usein jo tässä vaiheessa on paikallaan kysyä mielipidettä myös Farmasialiiton työsuhdeneuvonnasta, jos kyseessä on epäselvä tai tulkinnanvarainen asia.

”Laiha sopu on parempi kuin lihava riita”

Mikäli neuvottelut työpaikalla eivät johda yhteisymmärrykseen, tulee laatia erimielisyysmuistio, jos asia koskee Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksen tulkintaa. Apua muistion tekemiseen saa Farmasialiiton työsuhdeneuvonnasta. Erimielisyysmuistio on tarpeen, jotta asia voidaan tarvittaessa viedä työtuomioistuimeen.

Myös muissa kuin työehtosopimuserimielisyyksissä muistio voidaan laatia, mutta se ei ole välttämätöntä. Työpaikan sisäisten neuvottelujen kariuduttua on erimielisyysneuvotteluja mahdollista jatkaa liittotasolla Aptan ja Farmasialiiton kesken. Tällöin Farmasialiitto lähettää yleensä kirjallisen selvityspyynnön Aptaan ja asiaa selvitellään kirjeenvaihdolla. Tarvittaessa voidaan myös istua neuvottelemaan kasvotusten saman pöydän ääreen.

Joskus käy niin, etteivät neuvottelut työpaikalla, eivätkä edes liittotasolla, johda yhteisymmärrykseen. Tällöin työpaikasta riippumatta tulee harkittavaksi kanteen nostaminen tuomioistuimessa. Työehtosopimusasioissa oikea paikka on työtuomioistuin ja kaikissa muissa asioissa käräjäoikeus.

Farmasialiiton lakimies antaa jäsenelle arvion riidan menestymismahdollisuuksista, mutta lopullisen päätöksen kanteen nostamisesta tekee jäsen itse. Työriitoihin pätee usein vanha sanonta: ”Laiha sopu on parempi kuin lihava riita.” Kanteen nostaminen onkin mielekästä lähinnä silloin, kun todennäköisesti on odotettavissa selkeästi parempi lopputulos kuin muilla keinoin.