Maija Pirttijärvi ehdolla jatkokaudelle Farmasialiiton puheenjohtajaksi

Suomen Farmasialiitto on valinnut Pilvi Mobergin Vuoden Farmaseutiksi 2025. Moberg on tehnyt farmaseuttina monipuolisen työuran pääasiassa kuntasektorilla, ja toimii tällä hetkellä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella lääketurvallisuuskoordinaattorina.

Uransa aikana Moberg on päässyt vahvistamaan ammattikunnan asemaa paikoissa, joissa farmaseutteja ei olla totuttu näkemään. Vuoden Farmaseutin perusteluissa todetaankin, että Pilvin uraauurtava työ farmasian ammattilaisten työnkuvan kehittämisessä terveysasemilla ja koordinoinnissa hakee vertaistaan koko Suomessa.

Pilvin sanotaan olevan pidetty ja kannustava kollega, johon voi aina luottaa. Lisäksi hän on ennen kaikkea tiimipelaaja, joka jakaa osaamistaan kaikkien hyväksi. Rautaisen ammattitaidon ohella Pilvi levittää sydämellisyyttä ja positiivisuutta ympärilleen.

Aiemmin kolmikymmenvuotisella työurallaan Pilvi on toiminut muun muassa farmaseuttina Forssan uudessa apteekissa ja Loimaan lääkekeskuksessa, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän johtavana farmaseuttina ja projektipäällikkönä Helsingin kaupungin terveyspalveluissa vahvistamassa farmaseuttien roolia terveysasemilla.

Toisinaan hän on ollut organisaation ainoa farmaseutti. Tällöin liiton mahdollistamien kollegiaalisten verkostojen merkitys korostuu.

– Ylipäätään sairaalafarmasian ammattilaisia on Suomessa vähän, ja toimimme eri puolilla Suomea. Minulle olikin tärkeää, kun olin mukana liiton Sairaalafarmasiaverkostossa neljä vuotta. Parasta siinä olivat samassa tilanteessa olevat kollegat, mahdollisuus oppia toisilta ja jakaa omia kokemuksia.

Hän myös toivoo, että farmasistien tietoa hyödynnettäisiin nykyistä enemmän.

– Siitä voisi ottaa vieläkin enemmän irti. Me olemme niin paljon enemmän kuin vanhoja ja hiljaisia puurtajia pahalta haisevassa paikassa, Moberg toteaa.

Suomen Farmasialiitto valitsee vuorovuosin Vuoden Farmaseutin ja Vuoden Proviisorin. Ehdotuksia kerätään Farmasialiiton jäseniltä. Valinta julkistetaan kansainvälisenä farmasistipäivänä 25. syyskuuta.

Farmasialiitto onnittelee lämpimästi Pilvi Mobergia valinnasta ja toivottaa kaikille hyvää maailman farmasistipäivää!

Lue Vuoden Farmaseutin haastattelu Farmasiasta: https://farmasialehti.fi/vuoden-farmaseutti-tunnetaan-rohkeana-tiimipelurina/

Lisätietoja:

Maija Pirttijärvi
puheenjohtaja, Suomen Farmasialiitto ry
040 778 4313
maija.pirttijarvi@farmasialiitto.fi

Hallituksen esitys (STM/2025/102) apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi on edennyt eduskuntaan. Esitystä on joiltain osin muutettu kesän lausuntokierroksella annetun kritiikin perusteella ja osa uudistuksista on kannatettavia, mutta Farmasialiitto on yhä kriittinen esitykseen kokonaisuutena. 

Petteri Orpon hallitus antoi 22.9.2025 eduskunnalle esityksensä apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi. Farmasialiitto jätti palautteen kesän aikana lausuntokierroksella olleeseen esitysluonnokseen. Osa palautteesta on huomioitu lopullisessa esityksessä.

– Esitys ei edelleenkään vastaa käsitystämme hallitusohjelman lupaamasta rationaalisen lääkehoidon ja maankattavan apteekkiverkoston varmistamisesta, mutta joitain hyviä muutoksia on lausuntopalautteen perusteella tehty, toteaa Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi. 

Esityksellä negatiivisia vaikutuksia apteekkien toimintaan

Esitysluonnoksessa kuvatusta sivuapteekkivähennyksen poistosta on luovuttu. Farmasialiitto kritisoi lausunnossaan voimakkaasti esitystä, joka olisi toteutuessaan vaarantanut maaseudun ja taajamien sivuapteekkien kohtalon ja näin ollen merkittävästi heikentänyt lääkkeiden saavutettavuutta etenkin alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä.  

– Hienoa, että kritiikki kuultiin, vaikka tämä toimenpide ei vielä yksinään autuaaksi teekään. Verotukseen tehtävillä muutoksilla on negatiivisia vaikutuksia isossa osassa apteekkeja. Vaikutukset tulevat näkymään muun muassa aukioloajoissa ja farmaseuttisen henkilökunnan resursseissa tukea turvallista lääkehoitoa, arvioi Pirttijärvi. 

Rajattu valikoima itsehoitolääkkeitä on siirtymässä päivittäistavarakauppaan. Farmasialiitto nosti lausunnossaan esille huolen rationaalisen lääkehoidon vaarantumisesta esityksen myötä, ja vastusti jakelukanavan laajennusta. Erityisesti nostettiin esille famotidiinin riskit, ja tämä valmiste, sekä sen yhdistelmävalmisteet on nyt lopullisessa esityksessä poistettu valikoimasta. Samoin makrogolin yhdistelmävalmisteiden soveltuvuutta valikoimaan on rajattu palautteen perusteella.  

– Vaikka emme millään muotoa voi olla tyytyväisiä itsehoitolääkkeiden jakelukanavan laajennukseen, on silti hyvä, että tiettyjen valmisteiden kohdalla lääkitysturvallisuus huomioitiin ja ehdotettuun valikoimaan tehtiin muutoksia, Pirttijärvi kommentoi. 

Esityksestä on myös poistettu itsehoitolääkkeiden turvaominaisuuksien poistosääntelyä koskeva kohta, joka Farmasialiiton mukaan riskeeraisi lääketurvallisuutta.  

Farmaseuttinen harkinta sujuvoittaa apteekkityötä 

Hallitus esittää, että apteekkien farmaseuttiselle henkilöstölle annetaan oikeus poiketa lääkemääräyksestä ja korjata ilmeisiä virheitä. Tämä muutos tulee sujuvoittamaan apteekkityötä ja helpottamaan myös muiden ammattilaisten kuormaa vähenevinä yhteydenottoina apteekin ja terveydenhuollon välillä. Myös asiakkaiden asema paranee esimerkiksi saatavuushäiriötilanteissa. 

Farmasialiitto kiinnitti huomiota esitysluonnoksen kohtaan, jossa todettiin, että lääkemääräyksen kokonaismäärää ei saisi ylittää. Farmasian ammattilainen kohtaa apteekissa toistuvasti tilanteita, jossa reseptin kokonaismäärä ei riitä kattamaan tarkoitettua lääkehoitoa (esim. antibioottikuurit). Lausuntopalautteen perusteella esitystä on tältä osin korjattu.  

– Jatkossa farmaseuttista harkintaa on lupa käyttää tietyissä tilanteissa entistä enemmän. Hienoa, että osaamiseemme luotetaan, Pirttijärvi iloitsee.  

Seuraavaksi eduskunta käsittelee hallituksen esityksen ja lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan osin jo vuoden 2026 alusta lähtien.

Hallituksen esitys STM/2025/102 – Sosiaali- ja terveysministeriö 

Farmasialiiton lausunto 18.8.2025 

Lisätietoja:
Maija Pirttijärvi 
puheenjohtaja 
Suomen Farmasialiitto

p. 040 778 4313
maija.pirttijarvi@farmasialiitto.fi

Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut eivät olisi vähennyskelpoisia menoja. 

Suomen Farmasialiitto vastustaa esitystä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta. Verovähennysoikeuden lakkauttaminen heikentäisi työntekijöiden järjestäytymisen edellytyksiä ja ammattiliittojen toimintaa.

– Tämä hallituksen esitys on jälleen yksi pyrkimys heikentää ammattiliittojen toimintaa ja murentaa sopimisen kulttuuria työmarkkinoilla, Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi paheksuu. 

Ammattiliitoilla on merkittävä tehtävä työelämän kehittämisessä ja jäsentensä ansaintamahdollisuuksien parantamisessa. Farmasialiitto katsoo, että jäsenmaksu täyttää selkeästi vähennyksen kriteerit.  

– Farmasialiitto, kuten muut ammattiliitot, vaikuttavat jäsentensä palkkaukseen muun muassa neuvottelemalla työehtosopimuksista ja antamalla asiantuntevaa ja henkilökohtaista neuvontaa työsuhteisiin, uran kehittämiseen ja oikeusturvaan liittyen, toteaa Pirttijärvi. 

Luonnos hallituksen esityksestä löytyy tästä linkistä.

Farmasialiiton lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa täältä. 

Lisätietoja:

Maija Pirttijärvi
puheenjohtaja
Suomen Farmasialiitto 

p. 040 778 4313
maija.pirttijarvi@farmasialiitto.fi 

Esityksessä (VN/14214/2025) ehdotetaan muutettavaksi lääkelakia, apteekkiverolakia, sähköisestä lääkemääräyksestä annettua lakia ja sairausvakuutuslakia.  Esityksen tavoitteena on valtion talouden tasapainottaminen noin 30 miljoonalla eurolla apteekkien talouteen kohdistuvin säästöin ja noin 30 miljoonalla eurolla sairausvakuutusjärjestelmän sairaanhoitovakuutuksen rahoituksessa lääkekorvausten ehdolliseen korvattavuuteen liittyvien palautusmaksujen kohdentamisella täysimääräisesti valtiolle. Lisäksi esityksen tavoitteena on laajentaa rajatun itsehoitolääkevalikoiman myyntiä myös apteekkien ulkopuolelle sekä sujuvoittaa tietyissä tilanteissa lääkemääräystä vaativien lääkkeiden toimittamista apteekeissa.

Pääministeri Orpon hallitusohjelmakirjauksen mukaan ”uudistuksessa on huomioitava apteekkivero ja lääketaksa yhdessä siten, että huomioidaan apteekkien tosiasiallinen kannattavuus sekä turvataan maanlaajuinen apteekkiverkosto, rationaalisen lääkehoidon toteutumiseksi farmaseuttinen tuki (ml. lääkeneuvonta), lääkitysturvallisuus ja lääkkeiden saatavuus.”  

– Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite ei lausuntokierroksella olleen esityksen myötä toteudu miltään osin, huomauttaa Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi.  

Farmasialiiton näkemyksen mukaan esitys vaarantaa maanlaajuisen apteekkiverkoston säilymisen ja heikentää huoltovarmuutta. Ehdotetut muutokset eivät paranna lääkkeiden saatavuutta ja heikentävät farmaseuttisen tuen saatavuutta apteekeista. Esityksessä ei ole huomioitu apteekkien tosiasiallista kannattavuutta eikä myöskään jo aiemmin (2023–2025) tehtyjen säästötoimien vaikutuksia. Esitys ei tue rationaalisen lääkehoidon toteutumista ja siihen sisältyy lääke- ja lääkitysturvallisuusriskejä.  

Hallitusohjelmassa todetaan myös, että: ”joitakin yleisimmin käytettyjä itsehoitolääkkeitä vapautetaan lääketurvallisuusviranomaisen selvityksen pohjalta, harkitusti, lääke- ja lääkitysturvallisuus varmistaen myös muualla kuin apteekissa myytäväksi.” 

– Kyseessä on täysin irrallinen ja puhtaasti ideologinen uudistus, jolla ei ole mitään tekemistä rationaalisen lääkehoidon tai julkisen talouden säästöjen kanssa. Päinvastoin yhdessä apteekkitoimintaan kohdistuneiden säästötoimenpiteiden kanssa se heikentää apteekkien mahdollisuuksia kehittää toimintaansa kohti lääkitysturvallisuutta tukevia palveluja osana muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa, Pirttijärvi harmittelee. 

Julkisen talouden tavoiteltavat säästöt toteutetaan esityksen mukaan leikkaamalla tasaisesti reseptilääkkeiden lääketaksaa. Farmasialiitto pelkää, että uudet säästötoimenpiteet yhdistettyinä jo aiempina vuosina toteutettuihin toimenpiteisiin heikentävät apteekkien kannattavuutta, johtavat sopeutustoimiin ja vaikuttavat näin myös lääkkeiden saatavuuteen. Farmasialiitto on myös huolissaan siitä, että esityksen laskelmat eivät perustu ajantasaisiin tietoihin. 

Apteekkiverolakia ehdotetaan muutettavan siten, että apteekkiveron perusteena olisi lääkemyynnin voittomarginaali. Veron perusteesta tehtäviä vähennyksiä ja veroasteikkoa esitetään myös muutettavaksi. Farmasialiitto toteaa lausunnossaan, että muutos on askel parempaan suuntaan. Muutoksen ei kuitenkaan pitäisi johtaa verotuksen kiristymiseen, mikä näyttää olevan vaarana, jos se toteutetaan ehdotetuilla määrityksillä.   

Esitysluonnoksessa myös sivuapteekkien erityisestä verokohtelusta ehdotetaan luovuttavan. Sivuapteekkivähennyksestä luopuminen esityksen mukaisesti on Farmasialiiton mukaan ristiriidassa apteekkiveron (aiemmin apteekkimaksun) ensisijaisen tarkoituksen, eli maankattavien apteekkipalveluiden turvaamisen ja lääkemyynnin kannattavuuden varmistamisen kanssa.  

– Sivuapteekkivähennyksen poisto on merkittävä uhka maankattavalle apteekkiverkostolle ja koko sivuapteekkitoiminnalle. Sivuapteekkien tuottamat palvelut alueensa asukkaille ovat merkittäviä niin lääkkeiden saavutettavuuden kuin farmaseuttisen neuvonnan ja ohjauksen osalta, Pirttijärvi toteaa.

Hallituksen esitysluonnoksesta löytyy myös kiitettävää, sillä siinä ehdotetaan annettavan apteekeille eräissä tilanteissa oikeudet poiketa lääkemääräyksestä ja korjata lääkemääräyksessä oleva ilmeinen virhe. 

– Olen erityisen tyytyväinen jäsentemme puolesta siitä, että farmasian ammattilaisten osaamiseen perustuva farmaseuttinen harkinta tullaan kirjaamaan lainsäädäntöön. Muutos tulee sujuvoittamaan apteekkityötä, vähentämään muun terveydenhuollon kuormitusta ja parantamaan asiakkaan lääkehoidon jatkuvuutta, Pirttijärvi iloitsee. 

Farmasialiitto on huolissaan esityksestä, jolla toteutuessaan on vaikutuksia farmasian alan työllisyyteen, farmasian opintoihin, apteekkien palvelutasoon ja farmaseuttiseen neuvontaan.  Mahdollisten sopeutustoimien vaikutus henkilöstömäärään lisää kiirettä, työntekijöiden kuormitusta ja heikentää myös apteekkityön veto- ja pitovoimaa.

Luonnos hallituksen esityksestä löytyy tästä linkistä.

Farmasialiiton lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa täältä. 

Lisätietoja: 

Maija Pirttijärvi
puheenjohtaja
Suomen Farmasialiitto

p. 040 778 4313
maija.pirttijarvi@farmasialiitto.fi

Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (VN/19773/2024) liittyy pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta ja se jatkaa valtakunnallisen lääkityslistan kehittämistä lääkehoidon tiedonhallinnan kolmannen vaiheen osalta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähköisestä lääkemääräyksestä annettua lakia siten, että Kansaneläkelaitoksen ylläpitämiin valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin eli Kanta-palveluihin kuuluvan reseptikeskuksen tietosisältöä laajennettaisiin. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi lääkelain apteekkisopimusta koskevaa säännöstä.

Esityksellä ehdotetaan Kanta-palveluihin kuuluvan reseptikeskuksen tietosisällön laajentamista siten, että terveydenhuollon ammattihenkilöiden tekemät potilaan lääkehoidon arvioinnin tarkistusmerkinnät, lääkehoidon huomiomerkinnät, potilaan itsehoitovalmisteen käyttöä ja potilaan laitoshoidon tilannetta koskevat merkinnät sekä lääkesopimuksen (nykyisin apteekkisopimus) tiedot voitaisiin tallentaa reseptikeskukseen, josta ne siirtyisivät valtakunnalliselle Kanta-lääkityslistalle näkymään osana potilaan lääkitys- ja muuta lääkehoitoa koskevia tietoja. 

Farmasialiitto pitää esitystä kannatettavana. Ehdotettujen muutosten keskeinen hyöty on, että kaikki potilaan lääkehoitoprosessiin osallistuvat saavat käyttöönsä lääkehoidon toteuttamiseen tarvittavat tiedot, ajantasaisina ja samansisältöisinä. 

”Jatkossa myös apteekkien farmaseuttinen henkilöstö voi kirjata lääkehoidosta tekemiään havaintoja tiedoksi muille lääkehoitoon osallistuville ammattilaisille. Suurin hyötyjähän tässä on lääkkeenkäyttäjä, jonka tukena pystymme jatkossa toimimaan entistä vahvemmin”, iloitsee Farmasialiiton farmaseuttinen asiantuntija Crista Kirvesoja. 

Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on lisätä apteekkien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä. Esitys tukee tätä tavoitetta tunnistamalla ja tunnustamalla apteekkien farmaseuttisen henkilöstön roolin osana potilaan lääkehoitoketjua. Esityksen kuvaamat muutokset luovat hyvän pohjan moniammatillisen yhteistyön ja lääkehoitoon liittyvien työtehtävien kehittämiselle.  

Tuoreen lääkeneuvontaselvityksen mukaan lääkehoidon seurannan katsotaan olevan osa apteekkien lakisääteistä lääkeneuvontaa. Lääkehoidon seurannan vaatimat laajemmat tiedonsaantitarpeet, kuten lääkehoidon tavoitteet, kliinisten mittausten ja laboratoriokokeiden tulokset, tulee Farmasialiiton mukaan priorisoida Kanta-lääkityslistan jatkokehitystyössä, jotta seurantaa pystytään apteekeissa toteuttamaan.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lääkelain mukaista hoitavan lääkärin ja potilaan välistä apteekkisopimusta, jolla potilas sitoutuu hankkimaan sopimuksessa sovitut, yleensä pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet tai huumausainelääkkeet, yhdestä apteekista. Jatkossa sopimus olisi terveydenhuollon yksikön ja potilaan välinen sopimus eikä toimittaminen olisi sidottu yhteen apteekkiin. Samalla sopimuksen nimi ehdotetaan muutettavaksi lääkesopimukseksi. Sopimuksen tiedonhallintapalvelun ylläpitovastuu ehdotetaan siirrettäväksi Suomen Apteekkariliitolta osaksi valtakunnallisia Kanta-palveluja.  

Lääkesopimuksen hallinnan siirto Kanta-palveluihin sujuvoittaa hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti apteekkityötä ja muutokset helpottavat lääkkeenkäyttäjän asiointia. Siirto myös tukee tavoitetta yhtenäisestä lääketiedon kokoavasta kansallisesta tiedostosta.  

”Muutos, jossa toimintamallin perustana on lääkkeen määräämisen ohjaaminen tai rajoittaminen, eikä toimittamisen rajoittaminen, on kannatettava. Vastuu lääkehoidosta on lääkärillä ja apteekin tehtävänä on ensisijaisesti toimittaa lääkärin tarpeelliseksi arvioimat lääkkeet asiakkaalle. Lääkesopimuksen tarkoituksena on varmistaa turvallinen lääkehoito, eikä hankaloittaa lääkkeenkäyttäjän asiointia ja asemaa. Nimenmuutos vastaa ehdotettuja muutoksia”, Crista Kirvesoja toteaa. 

Farmasialiitto pitää kuitenkin lääke- ja lääkitysturvallisuuden huomioon ottaen perusteltuna, että tilanteissa, joissa lääkkeen myyntipakkauksen jakaminen pienempiin toimituseriin on lääkehoidon toteuttamisen kannalta välttämätöntä, lääkkeen toimittaminen tulee olla rajattu sopimuksessa nimettyyn apteekkiin. 

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettua lakia siten, että sosiaalihuollon palvelunantajien tiedonsaantioikeus reseptikeskuksesta käsittäisi myös valtakunnallisen lääkityslistan tiedot. Sosiaalihuollon palvelunantajille säädettäisiin myös velvollisuus liittyä reseptikeskukseen laissa säädetyssä määräajassa. 

Lääkehoitoprosessi on moniammatillinen toimintaketju ja kaikilla lääkehoitoprosessiin osallistuvilla tahoilla tulee olla pääsy lääkitystietoon aina lääkkeen määrääjästä lääkehoidon toteuttajaan asti. ”Ehdotetulla tiedonsaantioikeudella parannetaan edelleen etenkin haavoittuvassa asemassa olevien, kuten lapsien, vammaisten ja vanhusten, asemaa sekä lääkitysturvallisuutta”, kiteyttää Kirvesoja.  

Esityksestä löytyy vielä muitakin lääkitysturvallisuutta ja lääkkeenkäyttäjiä sekä lääkehoidon työtehtävissä toimivien ammattilaisten arkea helpottavia kannatettavia ehdotuksia, kuten potilaskohtaisen erityisluvan vaativien lääkkeiden määräämisen muuttaminen sähköiseksi ja lääkejatkumokohtaiseksi menettelyksi sekä laitoshoidon tilannetta koskevien tietojen tallentaminen reseptikeskukseen. 

Luonnokset hallituksen esityksestä löytyvät tästä linkistä.

Koko lausunto on luettavissa tästä linkistä.

Lisätietoja: 
Crista Kirvesoja, farmaseuttinen asiantuntija, Suomen Farmasialiitto 
crista.kirvesoja@farmasialiitto.fi 
+358 50 3577 905