Farmasialiiton edustajiston kokouksessa myönnettiin kolme ansiomerkkiä

Farmasialiiton edustajiston kokouksessa myönnettiin kolme ansiomerkkiä

Farmasialiiton edustajiston kevätkokouksessa Helsingissä 22. toukokuuta 2025 myönnettiin ansiomerkkejä liiton toiminnassa ansioituneille henkilöille.

Farmasialiiton pitkäaikaiselle jäsenelle Katja Tanskaselle (vasemmanpuoleinen kuva) myönnettiin Farmasialiiton kultainen ansiomerkki tunnustuksena erityisen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta työstään liiton ja sen jäsenistön hyödyksi.

Katja Tanskanen on ollut mukana Farmasialiiton toiminnassa jo vuodesta 1985 asti ja toiminut jäsenyytensä aikana liitossa lukuisissa eri luottamustehtävissä. Edustajistossa Katja on ollut niin jäsenenä, varapuheenjohtajana kuin puheenjohtajanakin useiden vuosien ajan. Liiton hallituksessakin Katja on ehtinyt 2000-luvulla toimia varapuheenjohtajana, ja aluetoiminnassa hän on ollut mukana sekä Farmasialiiton että Akavan verkostoissa. Näiden lisäksi Katjan luottamustehtävien listaan kuuluu vielä paljon muitakin näiden 40 jäsenyysvuoden ajalta!

Ansiomerkkiä luovuttaessaan Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi kiitti Katjaa pitkästä toiminnastaan liitossa ja sujuvasta yhteistyöstä vuosien varrella. Pirttijärvi totesi, että on voinut luottaa siihen, että Katjalta on saanut tukea, hyviä mielipiteitä ja opastusta liiton toiminnan kehittämiseen.

Farmasialiiton ja koko edustajiston puolesta toivotamme Katjalle kaikkea hyvää tulevaan ja suurkiitokset liiton eteen tekemästäsi työstä!

Akavan ansiomerkit kahdelle henkilölle

Emeritaprofessori Marja Airaksiselle (oikeanpuoleisessa kuvassa oikealla) myönnettiin Akavan pronssinen ansiomerkki hopeisin lehvin kiitoksena akavalaisille, Akava-yhteisölle ja yhteiskunnalle tehdystä vastuullisesta ja rakentavasta työstä.

Marja Airaksinen on ollut mukana Farmasialiiton toiminnassa monissa eri luottamustehtävissä, muun muassa liittovaltuustossa, farmaseuttisessa valiokunnassa, Valviran valvontalautakunnassa, Dosiksen toimitusneuvostossa ja Dosiksen päätoimittajana.

Ansiomerkin luovutuksen yhteydessä Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi kiitti Marjaa näistä vuosista liiton toiminnassa ja työstä, jota hän on tehnyt kliinisen farmasian ja sosiaalifarmasian kehittämisen eteen Suomessa. Tällä työllä on ollut myös suuri merkitys siihen, millaisiksi liiton jäsenten työnkuvat ovat kehittyneet.

Farmasialiiton koulutuspolitiikan ja urapalveluiden asiantuntija Sanna Passille (oikeanpuoleisessa kuvassa vasemmalla) myönnettiin Akavan pronssinen palvelusvuosimerkki tunnustuksena akavalaisille, Akava-yhteisölle ja yhteiskunnalle tehdystä ansiokkaasta työstä. Sanna on toiminut Farmasialiitossa jo vuodesta 2011 vaikuttaen liiton jäsenten koulutuksen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen.

Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi kuvasi ansiomerkkiä luovuttaessaan, miten Sannan vahva edunvalvonnallinen ote ja yhteistyö sidosryhmien ja ennen kaikkea luottamustoimisten jäsenten kanssa muun muassa farmaseuttisessa toimikunnassa on vaikuttavaa. Työelämän murroksessa liiton tarjoamat urapalvelut ovat tärkeitä ja niiden toteuttamisessa ja kehittämisessä sekä myös jäsenten henkilökohtaisessa ohjauksessa Sanna tekee arvokasta työtä.

Suuret onnittelut kaikille ansiomerkin saaneille!

Yliopistoille uusi työehtosopimus: opetustuntikatosta kokeilu, palkat nousevat yleisen linjan mukaisesti – lakonuhka peruuntuu

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on hyväksynyt valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran sovintoehdotuksen yliopistojen työehtokiistaan.

Sovintoehdotuksen hyväksymisen myötä Helsingin ja Turun yliopistoa 27. toukokuuta uhannut vuorokauden mittainen lakko on peruttu, kun kiistan kaikki osapuolet ilmoittivat hyväksymisestä keskiviikkona.

Palkat nousevat lähes kolmen vuoden mittaisella sopimuskaudella (21.5.2025–31.3.2028) yhteensä 7,8 prosenttia. Korotukset noudattavat vientiteollisuuden määrittelemää yleistä linjaa. Merkittävä osa palkankorotuksista maksetaan kaikkia yliopistojen työntekijöitä koskevana yleiskorotuksena.

Yli kolme kuukautta jatkuneiden neuvottelujen jälkeen JUKO pitää tärkeänä, että myös yliopistojen henkilöstölle on viimein saatu yleisen linjan mukaiset palkankorotukset.

”Yliopistoilla edessä todellinen näytönpaikka”

Opetus-​ ja tutkimustyötä tekeviä liialliselta työkuormalta suojaavien opetustuntikattojen osalta JUKO painottaa, että yliopistoilla työnantajina on edessään todellinen näytönpaikka.

Sovintoesityksessä on elementtejä, jotka lisäävät mahdollisuutta sopia paikallisesti henkilöstölle ja työnantajalle sopivista työkokonaisuuksista, kun kokeilulla tavoitellaan nykyistä joustavampaa mallia opetus- ja tutkimustyön yhteensovittamiseksi.

Jos kokeilussa syntyy tilanteita, joissa ilmenee huoli työmäärän kasvamisesta, asia käsitellään paikallisesti viivytyksettä.

Paikalliseen sopimiseen liittyvien kysymysten ratkaiseminen edellyttää työpaikalla molemminpuolista tahtoa ja luottamusta. JUKO tulee seuraamaan, mihin suuntaan paikallinen sopiminen nyt kehittyy yliopistoissa.

Suomen kolmentoista yliopiston 35 000 palkansaajan työehdoista ja palkoista sopivat JUKO, Pro ja JHL ja työnantajien Sivistysala Sivista.

Yliopistolakot harvinaisia – JUKO kiittää kaikkia osallistuneita

JUKO kiittää kaikkia lakkoon osallistuneita, lakkoa tukeneita ja lakonuhkaan valmistautuneita. Tuki neuvotteluille ja neuvottelijoille on ollut ensiarvoisen tärkeää.

Lakot yliopistosektorilla ovat harvinaisia. Ennen Tampereen lakkoa yliopistolaiset lakkoilivat seitsemän vuotta sitten Helsingin yliopistossa.

Lue lisää JUKOn tiedotteesta

Yliopistojen yleinen työehtosopimus on nyt Yliopistojen työehtosopimus

  • Sopimuskausi | 21.5.2025–31.3.2028
  • Palkankorotukset sopimuskaudella | Yhteensä 7,8 prosenttia
  • Pääsopijat | JUKO, Ammattiliitto Pro, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja työnantajajärjestö Sivistysala Sivista
  • JUKO-liittojen jäsenet työskentelevät yliopistoissa akavalaisille tyypillisissä tutkimuksen, opetuksen ja hallinnon sekä johdon tehtävissä.

Palkankorotukset sopimuskaudella

2025

  • Yleiskorotus nostaa palkkoja 1. heinäkuuta lähtien 2,5 prosenttia.

2026

  • Yleiskorotus nostaa palkkoja 1. kesäkuuta lähtien 2,6 prosenttia.
  • Paikallinen erä 1. joulukuuta lähtien 0,3 prosenttia. Erän jakamisesta päättää työnantaja.

2027

  • Yleiskorotus nostaa palkkoja 1. kesäkuuta lähtien 2 prosenttia.
  • Paikallinen erä 1. joulukuuta 0,4 prosenttia. Erän jakamisesta päättää työnantaja.
  • Järjestelyerä 1. tammikuuta 0,4 prosenttia.

Työttömyyskassa Ote aloittaa toimintansa 1.1.2026

Uusi työttömyyskassa tarjoaa työttömyysturvaa korkeakoulutetuille.

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon ja Opetus ja tiede -työttömyyskassan kokoukset päättivät tiistaina kassojen yhdistymisestä. Uusi kassa aloittaa toimintansa 1.1.2026 nimellä Työttömyyskassa Ote. Työttömyyskassa Ote on Suomen 4. suurin työttömyyskassa, jolla on noin 196 000 korkeasti koulutettua jäsentä.

– Työttömyyskassa Ote tarjoaa työttömyyden aikaista turvaa kaikille korkeakoulutetuille. Yhdistämällä kaksi vakavaraista työttömyyskassaa voidaan taata tulevaisuudessakin jäsenistölle erinomaista palvelua ja kehittää kassan toimintaa. Monialainen kassa pystyy tasaamaan eri alojen työttömyyden vaihteluita ja laajempi jäsenpohja luo vakautta kassan toimintaan, lupaa Opetus ja tiede -työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja Pasi Pesonen.

Työttömyyskassa Ote tekee yhteistyötä 19 ammattiliiton ja taustajärjestön kanssa.

– Työttömyyskassa Ote tulee tarjoamaan akavalaiselle jäsenistölleen jäsenmaksultaan edullisen työttömyysturvan. Yhteistyö akavalaisten liittojen kanssa takaa yhteisille jäsenille parhaan mahdollisen turvan myös työttömyyden varalle, iloitsee Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon hallituksen puheenjohtaja Salla Luomanmäki.

Kassojen sulautuminen ei edellytä toimenpiteitä perustajakassojen nykyisiltä jäseniltä, sillä kassan jäsenyys siirtyy automaattisesti Työttömyyskassa Otteeseen.

Työttömyyskassa Ote tulee olemaan monialainen ja korkeakoulutetuille palkansaajille avoin työttömyyskassa. Se hoitaa jäsentensä ansiosidonnaisten työttömyysetuuksien maksamisen.

Uuden kassan syntyminen ei edellytä Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon ja Opetus ja           tiede -työttömyyskassan jäseniltä mitään toimenpiteitä, eikä jäsenten työttömyysturvaan tai etuuksien maksatukseen tule sen takia muutoksia. 

Lisätietoja:
Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon johtaja Eero T. Anttila, p.040 575 1180
Opetus ja tiede -työttömyyskassan, Työttömyyskassa Otteen johtaja Jenni Korkeaoja, p. 040 846 7511

Hae mukaan Farmasialiiton toimintaan!

Farmasialiitossa on useita eri toimielimiä, joissa jäsenet pääsevät osallistumaan edunvalvontaan ja tapahtumien järjestämiseen. Ensi syksynä haetaan jäseniä useimpiin näistä toimielimistä. Toimikaudet alkavat vuoden 2026 alusta.

Hakuaika on 1.9. – 2.11.2025.  Linkit hakulomakkeisiin tuodaan myöhemmin tälle sivulle.

  • LINKKI TULOSSA: Hae aluejohtoryhmään
  • LINKKI TULOSSA: Hae Farmaseuttiseen toimikuntaan
  • LINKKI TULOSSA: Hae neuvottelukuntaan
  • Hallitukseen? Ilmoita kiinnostuksestasi vastuuneuvottelukunnan puheenjohtajalle lokakuun loppuun mennessä.

Alueverkostojen johtoryhmät (AJR)

Aluejohtoryhmät järjestävät toimintaa paikallisesti omalla toimialueellaan. Alueverkostoja on yhteensä 14 ja ne järjestävät esimerkiksi koulutustilaisuuksia ja vapaa-ajan toimintaa.

Mikäli haluat olla mukana järjestämässä toimintaa lähellä itseäsi, tämä on sinun juttusi.

Lue lisää

Farmaseuttinen toimikunta

Farmaseuttisen toimikunnan tehtävänä on toimia liiton asiantuntijana yhteiskunta- ja koulutuspoliittisissa sekä ammatillisissa asioissa. Toimikuntaan voi hakea minkä tahansa työskentelysektorin jäsen tai opiskelija, sillä kokoonpano kattaa laajasti Farmasialiiton jäsenkunnan sektorit ja osa-alueet. Kokoukset ovat hybridi- tai etäkokouksia ja niitä on vuoden aikana neljä. Toimikausi on kaksivuotinen.

Lue lisää

Neuvottelukunnat

Farmasialiitossa toimii kuusi neuvottelukuntaa, jotka käsittelevät oman toimialansa edunvalvonnallisia kysymyksiä. Neuvottelukunnat ovat:

  • Apteekkisektorin neuvottelukunta
  • Hyvinvointialuesektorin neuvottelukunta
  • Teollisuus- ja tukkukauppasektorin neuvottelukunta
  • Valtio-, Kela- ja yliopistosektorin neuvottelukunta
  • Proviisorineuvottelukunta
  • Opiskelijaneuvottelukunta

Kokouksia on vuodessa noin kuusi ja niihin voi pääsääntöisesti osallistua myös etäyhteydellä. Mikäli haluat keskustella alan ajankohtaisista asioista ja vaikuttaa oman toimialasi edunvalvontaan, voi neuvottelukuntatyö olla sinua varten.

Lue lisää

Valtakunnalliset verkostot

Valtakunnallisten verkostojen johtoryhmät toimivat neuvottelukuntien alla ja järjestävät erilaisia koulutuksellisia ja verkostoitumistapahtumia. Farmasialiitossa toimii kolme valtakunnallista verkostoa:

  • Proviisoriverkosto
  • Sairaalafarmasiaverkosto
  • Teollisuus- ja tukkukauppaverkosto

Näillä johtoryhmillä ei ole määrättyä toimikautta, vaan voit hakea mukaan vaikka heti täyttämällä tämän verkkolomakkeen.

Lue lisää

Farmasialiiton hallitus

Farmasialiiton hallitukseen valitaan syksyllä kolme jäsentä: yksi hyvinvointialuesektorilta, toinen teollisuus- ja tukkukauppasektorilta ja kolmas opiskelijajäsenten keskuudesta.

Hallituksen jäsenet toimikaudelle 2026–2027 valitaan edustajiston syyskokouksessa 27.11.2025. Mikäli Farmasialiiton hallituksen jäsenyys kiinnostaa, ole yhteydessä oman sektorisi neuvottelukunnan puheenjohtajaan, joka huolehtii siitä, että sinua tullaan esittämään hallitukseen edustajiston syyskokouksessa marraskuussa.  

  • Hyvinvointialuesektorin neuvottelukunta: hnk@farmasialiitto.fi 
  • Teollisuus- ja tukkukauppasektorin neuvottelukunta: tnk@farmasialiitto.fi  
  • Opiskelijaneuvottelukunta: onk@farmasialiitto.fi

Hallitustyöskentelystä voit kysyä tarkemmin puheenjohtaja Maija Pirttijärveltä maija.pirttijarvi@farmasialiitto.fi

KIILA-kuntoutuskurssilta eväitä työhyvinvointiin!

Kaipaatko vinkkejä hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen? Nyt on mahdollisuus hakea mukaan KIILA-kuntoutuskurssille!

Kiila-kuntoutuskurssin toteuttavat yhteistyössä Apteekkien Eläkekassa sekä Peurunka ja Kela. Kurssi on osallistujille maksuton ja kuntoutus­kurssin ajalta Kela maksaa kuntoutusrahaa.

Mikäli kiinnostuit asiasta, voit kysyä lisätietoja Apteekkien eläkekassasta. Yhteyshenkilönä toimii Hanna Pratsch, p. 09 6126 2728.

Lisätietoa kurssista löydät tästä linkistä.

Lakkovaroitus Helsingin ja Turun yliopistoon 27. toukokuuta

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Ammattiliitto Pro ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ovat antaneet tänään Helsingin ja Turun yliopistoa koskevan lakkovaroituksen.

Vuorokauden kestävä lakko alkaa 27. toukokuuta kello 00.01 ja päättyy kello 23.59, jos yliopistojen työntekijöiden työehdoista ja palkankorotuksista ei synny ratkaisua ennen sitä. Sovittelu jatkuu tänään maanantaina 12. toukokuuta.

Lakon piirissä ovat kaikki Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työt. Lakon ulkopuolelle on rajattu muun muassa it-päivystys ja atk-runkopalvelujen välttämätön hoito, näytteiden ja eläinten välttämätön hoito sekä tehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle tai merkittävää vaaraa omaisuudelle.

Ei sopua palkankorotuksista eikä opetustuntikatosta

Yliopistojen työehtosopimusneuvottelut ovat jatkuneet jo yli kolme kuukautta. Viimeiset kolme viikkoa työriitaa on soviteltu tiiviisti valtakunnansovittelijan johdolla, mutta sovintoesitystä ei ole saatu vielä.

Neuvottelujen keskeisiä kiistakysymyksiä ovat palkankorotukset ja opetustuntikatto, jolla suojellaan opetus-​ ja tutkimustyötä tekeviä liiallisilta työkuormilta.

Opetus, tutkimus ja niitä tukeva hallinto muodostavat yhteiskunnan sivistyksellisen perustan.

– Koko Suomen tulevaisuus rakentuu osaamiselle ja sen tekevät yliopistojen työntekijät. Siksi oikeudenmukaiset, yleiskorotuspainotteiset palkankorotukset ja jaksamista tukevat työehdot eivät ole neuvottelukysymys vaan välttämättömyys, JUKO, Pro ja JHL korostavat.

Suomessa on kolmetoista yliopistoa, joissa työskentelee yhteensä 35 000 henkilöä.

Lue lisää JUKOn tiedotteesta

Kunta- ja hyvinvointialalle uudet virka- ja työehtosopimukset sekä uusi palkkaohjelma

Palkat nousevat 34 kuukaudessa 7,37 prosenttia. Korotus vastaa vientiteollisuuden määrittelemää yleistä linjaa. Lisäksi palkkaohjelma nostaa palkkoja 1,8 prosenttia. Uudistettua palkkaohjelmaa ei voi irtisanoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Puoli miljoonaa kuntien ja hyvinvointialueiden palkansaajaa on saanut uudet virka- ja työehtosopimukset, kun kaikki järjestöt ilmoittivat neuvottelutuloksen hyväksymisestä maanantaina 5. toukokuuta.

Sopimuskaudella (34 kuukautta) palkat nousevat yhteensä 7,37 prosenttia. Korotus vastaa kustannusvaikutukseltaan vientiteollisuuden määrittelemää yleistä linjaa. Lisäksi uudistettu palkkaohjelma nostaa palkkoja 1,8 prosenttia. Merkittävä osa korotuksista tulee palkansaajille yleiskorotuksena, osa järjestelyerinä.

Kunta- ja hyvinvointialan kaikkiin sopimuksiin on sovittu sama kustannusrakenne, KT:n yrityssektorin palkkaohjelma poikkeaa tästä hieman.

JUKOn jäsenliittojen palkansaajaryhmiäovat muun muassa opettajat, kirjastonhoitajat, museoamanuenssit, hallinnon esihenkilöt ja asiantuntijat. Myös kulttuurin ja vapaa-ajan, infrastruktuurin ja ympäristöpalvelujen sekä ruokapalvelujen esihenkilö- ja asiantuntijatehtävissä työskentelee jukolaisia.

Tavoite täyttyi – uusi palkkaohjelma voimassa vuoteen 2028

Jännitystä neuvottelukierrokselle saatiin sopimuskauden loppumetreillä, kun Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT irtisanoi vuonna 2022 sovitun viisivuotisen palkkaohjelman kaksi viimeistä vuotta.

Neuvottelut uudesta ohjelmasta jatkuivat kuitenkin osana sopimuskokonaisuutta, ja yhteisen näkemyksen uudesta palkkaohjelmasta (kehittämisohjelma) osapuolet löysivät 29. huhtikuuta.

Samalla JUKO ja sen jäsenliitot saavuttivat tälle neuvottelukierrokselle asetetut tavoitteet ostovoimaa parantavista palkankorotuksista ja palkkojen jälkeenjääneisyyttä korjaavasta palkkaohjelmasta.

JUKO painottaa, että sopimusratkaisu ja palkkaohjelma syntyi neuvottelemalla erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Merkittävää on myös, että uudistettua palkkaohjelmaa ei voi irtisanoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Neuvottelut alkoivat 11. maaliskuuta. Kunta- ja hyvinvointialalla sopimuskausi päättyi 30. huhtikuuta.

JUKOn neuvottelijat pääneuvotteluryhmässä 2025 | hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto (OAJ), toiminnanjohtaja Jouni Vattulainen (JUKO), työmarkkinajohtaja Timo Kaukonen (Lääkäriliitto) ja edunvalvontajohtaja Jari Järvi (KTK Tekniikan asiantuntijat).

Luottamusmies on jatkossa luottamusedustaja

Sopimuskauden aikana voimaan tulee edellisen kauden työryhmätyön lopputulema sukupuolineutraaleista nimikkeistä. Suurin muutos on, että luottamusmies on jatkossa kunta- ja hyvinvointialalla luottamusedustaja.

Sopimuskauden aikainen työryhmä selvittää henkilöstön edustajan asemaa koskevia määräyksiä laajemmin.

Uudet sopimukset

KT yrityssektorin uudet sopimukset määräytyvät palvelualan mukaan.

  • KT:n yrityssektorin yleinen työehtosopimus YTES (korvaa AVAINTESin)
  • KT:n yrityssektorin henkilöstövuokrausalan työehtosopimus
  • KT:n yrityssektorin hyvinvointialan yleinen työehtosopimus
  • KT:n yrityssektorin opetushenkilöstön työehtosopimus OTES

Yleistä

  • Sopimuskausi | 1.5.2025–29.2.2028
  • Palkankorotukset | Yhteensä 7,37 prosenttia + palkkaohjelma 2026–2028 (kehittämisohjelma) 1,8 prosenttia
  • Pääsopijat | JUKO, JAU (JHL, Jyty), SOTE (Tehy, Super) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Palkankorotukset 2025–2028

  • Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES
  • Hyvinvointialueiden yleinen virka- ja työehtosopimus HYVTES
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimus SOTE-sopimus
  • Kustannusvaikutuksiltaan vastaavat korotukset | Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES, Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS, Lääkärien virka- ja työehtosopimus LS
  • OVTESistä, LS:tä ja TS:tä viestivät tarkemmin OAJ, Lääkäriliitto ja KTN

1.10.2025

  • Yleiskorotus nostaa palkkoja 53 euroa, kuitenkin vähintään 2,5 prosenttia.

1.8.2026

  • Yleiskorotus nostaa palkkoja 2,27 prosenttia.

1.10.2026

  • Paikallinen järjestelyerä nostaa palkkoja 0,2 prosenttia. Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, sen jakamisesta päättää työnantaja.
  • Kehittämisohjelman paikallinen järjestelyerä nostaa palkkoja 0,4 prosenttia. Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen paikalliset edustajat neuvottelevat järjestelyerän käyttämisestä.

1.4.2027

  • Yleiskorotus nostaa palkkoja 2 prosenttia.
  • Paikallinen järjestelyerä nostaa palkkoja 0,4 prosenttia. Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, sen jakamisesta päättää työnantaja.
  • Kehittämisohjelman paikallinen järjestelyerä nostaa palkkoja 0,4 prosenttia. Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen paikalliset edustajat neuvottelevat järjestelyerän käyttämisestä.

1.2.2028

  • Kehittämisohjelman paikallinen järjestelyerä nostaa palkkoja 1 prosentin.

KT:n yrityssektorin palkankorotukset

Kustannusvaikutuksiltaan kunta- ja hyvinvointialaa vastaavat korotukset. Palkkaohjelmaan liittyvät poikkeukset sopimuksen nimen perässä.

  • KT:n yrityssektorin yleinen työehtosopimus YTES: vuosina 2026 ja 2027 palkkaohjelma nostaa palkkoja 0,6 prosenttia.
  • KT:n yrityssektorin henkilöstövuokrausalan työehtosopimus: kunta- ja hyvinvointialan palkkaohjelman mukaiset korotukset.
  • KT:n yrityssektorin hyvinvointialan yleinen työehtosopimus: kunta- ja hyvinvointialan palkkaohjelman mukaiset korotukset.
  • KT:n yrityssektorin opetushenkilöstön työehtosopimus OTES: vuosina 2026 ja 2027 palkkaohjelma nostaa palkkoja 0,6 prosenttia.

Lue lisää JUKOn tiedotteesta

Valtiolle uusi virka- ja työehtosopimus – palkat nousevat kolmessa vuodessa 7,8 prosenttia, voimassa oleva lakonuhka peruuntuu

Valtion henkilöstö on saanut uuden virka- ja työehtosopimuksen, kun kaikki sopijapuolet ilmoittivat neuvottelutuloksen hyväksymisestä sopimukseksi maanantaina 5. huhtikuuta.

Kolmivuotinen sopimus takaa myös 76 000 valtion virkamiehelle ja työntekijälle yleisen linjan mukaiset yhteensä 7,8 prosentin palkankorotukset ja parannuksia työehtoihin.

Valtion virka- ja työehdoista sopivat palkansaajien järjestöt JUKO, JHL, Pro ja Valtion työmarkkinalaitos. JUKOn valtion neuvottelukunta ja hallitus hyväksyivät tuloksen perjantaina 2. toukokuuta.

Historiallisten lakkojen kautta maaliin

Tammikuun puolivälissä alkaneet neuvottelut olivat tällä kertaa poikkeuksellisen vaikeat, ja maaliskuun alussa valtiolla siirryttiin sopimuksettomaan tilaan.

Lopulta työmarkkinalaitoksen huomattavasti yleisen linjan alittaneeseen palkkatarjoukseen lähdettiin hakemaan korotusta sekä sovittelusta että lakoilla, joita JUKO, JHL ja Pro ehtivät toteuttaa valituissa virastoissa kahdessa vaiheessa ennen neuvottelutuloksen syntymistä vappuaattona.

Kolmas lakonuhka käynnisti virkariitalautakunnan käsittelyn, minkä vuoksi 22. toukokuuta alkavaksi ilmoitettua lakoa oli ehditty jo siirtää.

Sopimuksen hyväksymisen myötä kaikki lakonuhat vedetään pois ja ylityö-, vuoronvaihto- sekä saldon kerryttämisen kielto päättyy välittömästi.

Lue lisää JUKOn tiedotteesta

Valtion virka- ja työehtosopimus

  • Sopimuskausi | 1.3.2025–29.2.2028
  • Palkankorotukset | Sopimuskaudella yleiskorotus yhteensä 6,9 prosenttia ja virastoerä 0,9 prosenttia
  • Pääsopijat | JUKO, Ammattiliitto Pro, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Valtion työmarkkinalaitos

Palkankorotukset sopimuskaudella

2025

  • Yleiskorotus nostaa palkkoja 1. heinäkuuta lähtien 2,4 prosenttia.

2026

  • Palkat nousevat 1. lokakuuta lähtien 3 prosenttia. Tästä yleiskorotusta on 2,1 prosenttia ja virastoerää 0,9 prosenttia.
  • Yleiskorotuksen ja virastoerän suhdetta voi muuttaa niin, että virastoerän suuruus on enintään 1,9 prosenttia ja yleiskorotus vähintään 1,1 prosenttia.
  • Jos virastoerästä ei päästä yhteisymmärrykseen, se jaetaan kokonaan prosentuaalisena yleiskorotuksena. Virastoerästä neuvotellaan 31. toukokuuta 2026 mennessä.

2027

  • Yleiskorotus nostaa palkkoja 1. elokuuta lähtien 2,4 prosenttia.

Parannuksia matka-ajan korvaamiseen ja työaikaan

  • Sopimus sisältää joitain parannuksia myös matka-ajan korvaamiseen ja työaikaan. Nämä ovat keskeisiä asioita JUKO-liittojen jäsenten tehtävissä valtiolla.

Yliopistojen työehtoneuvottelut jumiutuivat – lakkovaroitus Tampereen yliopistoon 7. toukokuuta

Lakko alkaa 7. toukokuuta, jos Suomen kolmentoista yliopiston työntekijöiden työehdoista ja palkankorotuksista ei synny ratkaisua ennen sitä.

Yliopistojen 35 000 palkansaajan työehtosopimuksesta ei ole saavutettu ratkaisua. Neuvotteluja on käyty tiiviisti helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyi maaliskuun lopussa.

Neuvottelujen vauhdittamiseksi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Ammattiliitto Pro jättivät Tampereen yliopistoa koskevan lakkovaroituksen 22. huhtikuuta.

Vuorokauden kestävä lakko alkaa 7. toukokuuta kello 00.01 ja päättyy 7. toukokuuta kello 23.59, jos Suomen kolmentoista yliopiston työntekijöiden työehdoista ja palkankorotuksista ei synny ratkaisua ennen sitä.

Tampereen yliopistossa lakon piirissä ovat kaikki Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työt.

Lakon ulkopuolelle on rajattu muun muassa it-päivystys ja atk-runkopalvelujen välttämätön hoito, näytteiden ja eläinten välttämätön hoito sekä tehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle tai merkittävää vaaraa omaisuudelle.

Ei sopua palkankorotuksista eikä opetus- ja tutkimushenkilöstön jaksamisen turvaavasta opetustuntikatosta

– Palkankorotukset yliopistojen henkilöstölle ovat edelleen auki, kun työnantajan palkankorotustarjous jää yleiskorotusten osalta selvästi alle yleisen linjan, järjestöt toteavat.

Palkankorotusten lisäksi kiista koskee työehtosopimukseen kirjattua opetustuntikattoa, jolla suojellaan opetus- ja tutkimustyötä yliopistoissa tekeviä liiallisilta työkuormilta.

Palkansaajia edustavat järjestöt haluavat säilyttää katot, jotta opetuksen ja tutkimuksen laatu suomalaisissa yliopistoissa varmistetaan jatkossa myös tältä osin.

Lakonuhka yliopistosektorilla on harvinainen. Edellisen kerran yliopistolaiset lakkoilivat seitsemän vuotta sitten Helsingin yliopistossa.

Lue lisää JUKOn tiedotteesta

Valtion lakot laajenevat – Lakkoon menossa yli 5 500 valtion virkamiestä ja työntekijää

Ammattiliitto Pro, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ovat jättäneet kolmannen lakkovaroituksen valikoiduille valtion työpaikoille tiistaina 22. huhtikuuta.

Kolmas lakkoaalto on entisiä laajempi, kun lakkoon menossa yli 5 500 valtion virkamiestä ja työntekijää. Valtion virka-​ ja työehtosopimuksen piirissä on 76 000 palkansaajaa.

Lakko alkaa 8. toukokuuta kello 00.01 ja päättyy 9. toukokuuta kello 23.59, jos valtion henkilöstön palkankorotuksista ei synny ratkaisua ennen tätä.

Lakon ulkopuolelle rajataan tehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle tai merkittävää vaaraa omaisuudelle.

Lakko koskee kaikkia edellä mainitulla aikavälillä alkavia työvuoroja seuraavissa kohteissa

  • Hätäkeskuslaitos | tehtävät Hätäkeskuslaitoksen kaikissa toimipisteissä.
  • Ilmatieteen laitos | tehtävät Sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskuksen Sää- ja turvallisuuskeskuksessa, koskee JUKOn ja JHL:n jäseniä.
  • Poliisihallinto | tehtävät Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen kaikissa toimipisteissä, ehtävät Itä-Suomen poliisilaitoksen kaikissa toimipisteissä, tehtävät Oulun poliisilaitoksen kaikissa toimipisteissä, poliisin lupapalvelut kaikissa toimipisteissä Suomessa.
  • Rikosseuraamuslaitos | tehtävät Helsingin ja Riihimäen vankilassa.
  • Ruokavirasto | tehtävät Helsingin ja Loimaan toimipaikoissa, koskee JHL:n ja Pron jäseniä.
  • Suojelupoliisi | tehtävät turvallisuusselvitysyksikössä.
  • Tulli | sähköisessä palvelukeskuksessa (SPAKE) tuonnin ja viennin käsittelytehtävät ja sanoma-asioinnin tuki sekä yövuororyhmän tehtävät.
  • Työ- ja elinkeinoministeriö | tehtävät työ- ja elinkeinoministeriössä.
  • Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet | tehtävät Hämeenlinnan ja Joensuun toimipaikoissa.
  • Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori | tehtävät kaikissa Helsingin alueella sijaitsevissa toimipaikoissa ja kaikissa Rovaniemen alueella sijaitsevissa toimipaikoissa.

”Syvää välinpitämättömyyttä henkilöstöä kohtaan”

Pro, JUKO ja JHL ovat hyvin pettyneitä valtiotyönantajan asenteeseen. Työnantaja ei edelleenkään halua maksaa yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia valtion henkilöstölle, mikä osoittaa syvää välinpitämättömyyttä henkilöstöä kohtaan. Valtion virkamiesten ja työntekijöiden ansiosta yhteiskunta toimii ja turvallisuudesta pidetään huolta.

– Valitettavasti joudumme jatkamaan ja laajentamaan lakkoja. Työnantaja ei ole edelleenkään valmis hyväksymään yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia, jotka valtion palkansaajat kiistatta ansaitsevat. Tämä osoittaa käsittämättömän heikkoa arvostusta henkilöstöä kohtaan, järjestöt toteavat.

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara jatkaa sopimuskiistan sovittelua torstaina 24. huhtikuuta.

Valtion virka- ja työehtosopimuksesta on neuvoteltu tammikuun puolivälistä lähtien. Valtion työmarkkinalaitos katkaisi neuvottelut maaliskuun alkupuolella, jonka jälkeen kiista siirtyi sovitteluun.

JUKOn valtiosektorin liitot ovat ottaneet kantaa neuvottelujen kariutumiseen ja palkkakiistaan. Muun muassa Juristiliitto ja valtion turvallisuusalan ammattiliitot muistuttavat, että valtion henkilöstö kantaa päivittäin työssään vastuuta yhteiskunnan toimivuudesta, turvallisuudesta ja laillisuudesta ja että tälle työlle yleisen linjan alittava palkankorotus on epäluottamuslause.

Lue lisää JUKOn tiedotteesta

Farmasialiiton yhteyshenkilö valtiosektorilla:

Minna Hälikkä 
työmarkkinajohtaja 
puh. 050 363 3459 
minna.halikka@farmasialiitto.fi